Kuntapalveluihin panostaminen on välttämätöntä

Suomea uhkaa massatyöttömyys ja samalla kansalaisten arvostamien palveluiden kurjistuminen, ennen muuta terveydenhuollon alasajo. Valtionvarainministeriön budjettiesitys ei tuo ratkaisua ongelmiin. Vajaan 10 000 lisätyöpaikan tavoite on vaisu  tilanteessa, jossa työttömiä on 61 000 enemmän kuin vuosi sitten ja työttömyys uhkaa lisääntyä vuoden loppuun mennessä lähes samalla määrällä, yltäen jopa yli 300 000 hengen massatyöttömyyteen. Työllistämistavoite on myös kunnianhimoton sitä taustaa vasten, että valtion velkaa kasvatetaan 13 miljardilla eurolla.

Hallitus laskee elvytystavoitteessa myös kunnilta tulevan rahoituksen varaan. Tämä on toiveajattelua - kunnat joutuvat talousahdingossaan luopumaan jo suunnittelemistaan investoinneista, kun peruspalveluistakin joudutaan tinkimään.

Hallitus jättää tällä budjettiesityksellä kuntapalvelut kurjistumaan: kansalaisten terveyspalveluiden, vanhustenhoidon ja koulupalvelujen taso on suuressa vaarassa. Hallituksen valitsema linja on erityisen käsittämätön, kun tiedossa on esimerkiksi sikainfluenssan aiheuttamat kustannukset, jotka lankeavat valtaosin kuntien hoidettavaksi.

Alla 25-vuotiaiden työttömyys on kasvanut vuoden takaisesta peräti 64 prosenttia. Tämä lisää riskiä varhaiseen syrjäytymiseen, mikä tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Yksi loppuelämäkseen syrjäytynyt nuori synnyttää kansantalouteen yli 700 000 euron loven. Kuntia tulisi nyt tukea ehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä - panostamaan mielenterveyspalveluihin, koulun tukipalveluihin ja muuhun varhaiseen puuttumiseen. Lupauksia vanhustenhoidon ja omaishoidon parantamisesta ei saa unohtaa vaikeassakaan taloustilanteessa. Kuntapalvelujen laiminlyönnistä tulee kallis lasku - siksi budjettiesitystä tulee korjata niin, että palveluelvytykseen varataan riittävä panostus.