Pitäisikö eduskunta hajottaa?

Valtiosääntöoikeuden asiantuntija, professori Teuvo Pohjolainen kehottaa hallitusta harkitsemaan eroa vaalirahoitukseen liittyvän epäluottamuksen vuoksi. Hänen mukaansa länsieurooppalaisessa poliittisessa kulttuurissa hallitus olisi varmasti jättänyt paikkansa. Tämä merkitsisi samalla eduskunnan hajottamista ja uusia vaaleja.

Suomessa poliitikot luottavat siihen, että kohu ennen pitkää hiipuu, kun sitkeästi vain pidetään asemista kiinni. Vakavin kysymys koko kohussa on se, onko hallituksen ja eduskunnan kokoonpanoon oleellisesti vaikuttanut sellainen taho, jonka antama vaalirahoitus on pyritty salaamaan vastoin vaalirahoituslakia. Lisäksi julkisen rahoituksen valuminen niihin liittyvistä poliittisista päätöksistä vastaavien ministerien ja kansanedustajien henkilökohtaisiin kampanjoihin on väärin.  

Pääministerin vastaukset ihmetyttävät. Hän tuskastelee, että nyt kaikki vaalituen muodot on leimattu arveluttaviksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Arveluttavaksi on leimattu vain saadun vaalituen salailu sekä epäasialliset kytkökset poliittiseen päätöksentekoon – esimerkiksi raha-automaattiyhdistyksen kautta yleishyödyllisille yhteisöille tarkoitetun rahoituksen käyttö vaalitukeen, ottaen huomioon, että hallitus itse tekee päätöksen tuen kohteena olevista säätiöistä.

Sama ongelma koskee valtionyhtiöiden antamaa vaalitukea tai vaalituen kytkentää verovähennysoikeuteen, jonka kautta veronmaksajat joutuvat yritysten tai ammattiliittojen antaman vaalituen maksajiksi. Kokoomuksen kansanedustaja Tuija Nurmi on peräti tehnyt kirjallisen kysymyksen, jossa hän ehdottaa, että yritysten, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden antama vaalituki ehdokkaille tai puolueelle olisi verotuksessa vähennyskelpoinen! 

On surullista, että tämä luottamuskriisi osuu samaan aikaan, kun hallituksen ja eduskunnan tulisi kyetä toimimaan tehokkaasti taloudellisen taantuman taittamiseksi ja sen aiheuttamien inhimillisten kärsimysten torjumiseksi.