Kristillisten arvojen pohjalta päätyyn asti

Olen ollut Suomen Kristillisdemokraattien eli KD-puolueen palkkalistoilla pian 18 vuotta.

Minun on ollut vuosia, vuosia hyvin vaikea ymmärtää KD:n matalaa kannatustasoa eduskuntavaaleista toiseen. Verrattuna erityisesti pariin muuhun puolueeseen.

Ymmärrän toki helposti, että jos kristillisen arvomaailman periaatteet ja elämisen lähtökulmat eivät ole äänestäjälle merkityksellisiä  – ei hän varmasti äänestä KD:ta.

Vaikea minun on taas ymmärtää sitä isoa määrää kristillisen arvopohjan päälle elämäänsä rakentanutta äänestäjoukkoa, joka ei halua luottaa ääntään meille. Enemmän ja vähemmän uskovien kristittyjen joukkoa.

KD:n kannatus on noin 120 000 äänestäjää vaaleista toiseen. Miksi määrä ei ole kasvanut? Siksi, että kristillisen arvopohjan varaan elämänsä rakentavat haluavat antaa valtaa mieluummin ”monilähtöisemmin” elämästä ja kristillisyydestä ajatteleville puolueille.

Niinkö? Juuri niin. Eduskuntavaalithan ovat erityisesti puoluevaalit. Ymmärrän toki oikein hyvin monia poliittiseen suosioon vaikuttavia seikkoja. Mutta kieltämättä en ymmärrä monien, monien kristillisten arvojen puolustajien toimintalogiikkaa äänestyskopissa. En. Pahoittelut.

Tai siinä tapauksessa ymmärrän ko. äänestyslogiikan, jos todella on niin, että kristillisyys ja sen tuoman arvopohjan, -arvomaailman sekä -toiminnan ei ole syytä kantaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen juurikaan.

Kun arvostat kristillisen ihmiskäsityksen merkitystä elämässäsi: mieti ja tutki  – vaikkapa sitä, mitä ehdokkaasi puolue pääosin ajattelee vaikkapa eutanasiasta.

Eduskuntavaalit ovat ensiksi puoluevaalit – vasta sitten tulee ehdokas. Oli hän mitä mieltä tahansa yksilönä vaikkapa tuosta mainitsemastani kysymyksestä. Eduskunnan äänestyskartat kertovat muuten puolueiden yleislinjoista suht kaiken. Eivät vaalipuheet.

EDIT. Myönnän, että rivien välistäkin löytyy jotain.

(Kirjoittaja on Kristillisdemokraattien hallintopäällikkö)