Vanhasen 2. hallitus täyttää tänään vuoden. Tässä on ehdotelmani sanalliseksi ja numeraaliseksi todistukseksi:
Hallituksen alkutaival on lähtenyt liikkeelle hyvässä maailmantalouden vedossa. Työttömyyden ja työllisyyden kehitys on ollut myönteistä ja valtion taloustilanne on nyt hyvä. Tähän ei hallituksen politiikalla ole kuitenkaan ollut kovin merkittävää vaikutusta – ei olisi edes ennättänyt olla. Kiristyvää inflaatiotakin hallitus on omilla toimillaan edistänyt vain vähän. Toisaalta hallitus ei ole ollut aktiivinen inflaation torjunnassakaan. Elintarvikeverotuksen kevennystä olisi tullut aikaistaa. Metsätaloudelle tärkeät tukitoimet tulivat liian myöhään – metsäteollisuuden alasajot ovat ennättäneet aiheuttaa jo merkittäviä vahinkoja kansantaloudelle.
- Talous- ja työllisyyspolitiikka 7.
Ympäristöpolitiikassa hallituksella on paljon hyviä aikeita, joiden toteuttamista voidaan arvioida vasta myöhemmin. Energiaverojen kiristyksillä tähdätään päästöjen vähentämiseen, toisin sosiaalista oikeudenmukaisuutta rokottavalla tavalla. Autoverouudistus olisi vaatinut rinnalleen paljon kaavailtua merkittävämmät panostukset joukkoliikenteeseen.
- Ilmasto- ja energiapolitiikka 7.
Ulkopolitiikassa on jatkettu samoilla perusurilla. Kokoomuksen tuomat muutokset ovat olleet lähinnä imagollisia, valokuvissa poseeraamisia. Venäjä-suhteiden hoitaminen ei ole sujunut sen aktiivisemmin kuin ennenkään. Suomelle tärkeät puutullineuvottelut ovat epäonnistuneet, sillä asia on pitkälti jätetty EU-komission hoidettavaksi - tuloksitta.
- Ulkopolitiikka 8-
EU-politiikka on kokenut notkahduksen Paavo Lipposen pääministeriyden jälkeen. EU-politiikka on ollut myötäilevää, viime tipassa reagoivaa niin sanottuihin torjuntavoittoihin ajautuvaa politiikkaa. Maatalouspolitiikka on käynyt monta kertaa veitsen terällä. Sokeripäätös, 141-tuen ratkaisu ja maitokiintiöt ovat aiheuttaneet sydämen tykytystä viljelijöille ja elintarviketeollisuudelle.
- EU-politiikka 6.
Sosiaali- ja terveyspolitiikan osalta hallitus on epäonnistunut pahiten. Vaalilupaukset on jätetty lunastamatta. Erityisesti julkiset terveyspalvelut, etenkin terveyskeskukset ovat paikoin lähes kriisikierteessä ja vanhuspalvelut on jätetty alennustilaansa. Lapsiperheiden ostovoima on heikentynyt kireän verotuksen, arvoltaan alentuneiden perhe-etuuksien sekä hintojen nousun vuoksi. Terveydenhuollon asiakasmaksut keventävät erityisesti eläkeläisten ja pitkäaikaissairaiden kukkaroa.
- Sosiaali- ja terveyspolitiikka 5-.
