Koulut kaupungin vetovoimatekijänä

Koulut kaupungin vetovoimatekijänä
(HäSan Vierailija-palsta 22.5.2014)

Hämeenlinnan kantakaupungin lasten ja nuorten palveluverkkoa ollaan rustaamassa uuteen uskoon. Operaation taustalla ovat huonokuntoiset koulu- ja päiväkotikiinteistöt, jotka vaativat kiireellisiä toimenpiteitä.   Rakennusten kunnossapito ja huolto on ollut retuperällä ja niinpä sisäilmaongelmat ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Kouluissa ja päiväkodeissa ovat oireilleet niin lapset kuin aikuiset.  On hieno asia, että koulukiinteistöt on vihdoin päätetty laittaa kuntoon. Tästä asiasta kaikki poliittiset ryhmät ovat yksimielisiä. On myös huolehdittava, että kalliilla rahalla korjatut kiinteistöt pidetään kunnossa.  

Erilaisia suunnitelmia

Kouluverkkotyöryhmä on esittänyt kolme mallia, joista kaksi ensimmäistä ovat aitoja vaihtoehtoja. Ensimmäinen malli perustuu voimakkaaseen kouluverkon tiivistämiseen ja pienten koulujen lakkauttamiseen. Toisessa mallissa nykyiset tilat peruskorjataan omilla paikoillaan.  Kaikkiin suunnitelmiin sisältyy uudisrakennus Nummelle sekä Vuorentaan ja Miemalan koulujen peruskorjaus.  On yllättävää, että eri vaihtoehtojen hintalappu on suunnilleen sama, noin 40-50 miljoonaa euroa.

Eniten huomiota on saanut ykkösvaihtoehto, joka sisältää Myllymäen, Luolajan ja Ortelan alakoulujen  sekä Kaurialan yläkoulun lakkauttamisen ja uuden noin 900 oppilaan yhtenäiskoulun  syntymisen Nummelle.  Seminaarin koulu ja Tuomelan koulu kasvaisivat entisestään niiden imaistessa sisäänsä myös Myllymäen ja Ortelan oppilaat.

Koulusta brändiksi

Muutostarvetta on perusteltu koulujen päivittämisellä 2000-luvulle sekä modernien oppimisympäristöjen tarjoamisella oppilaille. On kuitenkin hyvä muistaa, että tilat eivät ratkaise opetuksen moderniutta. Pienet koulut ovat usein kokeilevimpia ja joustavimpia opetuksen suhteen. Opetuksen laadun ratkaisee pätevä, osaava ja innostunut opettajakunta, eivät uudet seinät.

Koulut ja päiväkodit ovat tärkeä osa kaupungin palveluverkkoa. Ne ovat myös yksi kaupungin tärkeimmistä vetovoimatekijöistä perheiden miettiessä muuttoa Hämeenlinnaan.  Hyväkuntoiset ja hyvämaineiset koulut ovat osa kaupungin brändiä, jolla se tulevaisuudessa erottuu muista Suomen kaupungeista.

On hyvä pysähtyä miettimään, haluaako Hämeenlinna profiloitua jättikoulujen kaupunkina. Kaikki perheet eivät halua laittaa lapsiaan opetustehtaisiin, jossa pieni koululainen helposti hukkuu massaan. Kaupungin vetovoimaa asuinpaikkana kasvattavat parhaiten laadukkaat, pienehköt ja persoonalliset koulut, joista mainioita esimerkkejä ovat Myllymäen ja Luolajan koulut. Toki myös ison koulun saa taitavalla johtamisella ja hyvällä organisoinnilla toimimaan hyvin, kuten Seminaarin koulun alku on osoittanut.

Elinvoimaa historiasta

Hämeenlinna mainostaa itseään historiastaan elinvoimaa ammentavaksi kaupungiksi.  Koulut jos mitkä ovat tärkeä osa Hämeenlinnan historiaa. Lyseonmäeltä ovat valmistuneet ylioppilaaksi niin presidentti Paasikivi kuin säveltäjämestarimme Jean Sibelius. Myllymäen laella ovat koululaisten riemukkaat huudot kaikuneet jo yli 100 vuoden ajan.  Nämä arvokkaat opinahjot ansaitsevat saada luvan jatkaa kaupunkilaisten sivistämistä myös tulevaisuudessa.

Lasten ja nuorten palvelut muodostavat verkon, jossa ei saisi olla aukkoja, vaan erityisesti alakoulujen täytyisi sijoittua tasaisesti koko kaupungin alueelle.  Nykyisten koulujen sijainnit ovat optimaaliset, eikä verkkoa ole järkevää harventaa ja koulumatkoja pidentää.  Ortelan koulun oppilaat joutuisivat koulumatkallaan ylittämään vilkasliikenteisen Viipurintien ja ja Myllymäen oppilaat Turuntien, jotka eivät ole pienille oppilaille turvallisia.

Koulut toimintakeskuksina

Koulut toimivat alueidensa tärkeinä vapaa-ajankeskuksina ja harrastetiloina.   Pienet koulut ovat tarjonneet kohtuuhintaisen kokoontumistilan, jota ilman moni yhteisöllinen toiminta saattaisi loppua kokonaan. Koulu on alueensa toiminnallinen keskus, jonka katon alle voisi elämänkaarimallin mukaisesti järjestää palveluita useammallekin sukupolvelle.  

Kaupunkilaiset ovat monen eri kanavan kautta viestittäneet, että he haluavat säilyttää perinteikkäät koulunsa. Lasten ja nuorten lautakunta osoitti tämän viikon kokouksessaan, että vanhempien ja koulujen henkilökunnan ääntä on kuunneltu. Nyt on aika harkita ja tehdä sitten viisaita päätöksiä, joita lapsiystävällisen kaupungin arvonimi edellyttää.