Kestävää lähimmäisyyttä

Uusi valtuustokausi on pyörähtänyt käyntiin Hämeenlinnassa ja valtuustoryhmät laativat parhaillaan yhteistä valtuustosopimusta. Sen tavoitteena on sopia tärkeimmistä asioista, jotka halutaan toteuttaa alkaneen neljän vuoden aikana.  Asukasluku täytyy saada nousuun ja talous kestävälle pohjalle. Kaupungin etua pitää vaalia maakuntamyllerryksen keskellä ja kaupunkilaisten hyvinvointia edistää. Monia hyviä ja tärkeitä asioita kirjataan, mutta unohtuuko kuitenkin tärkein?

Kristillisdemokraatit kantavat huolta kasvavasta pahoinvoinnista, joka piiloutuu kauniin kaupunkimme kotien seinien sisälle.  Vaikka valtaosalla kaupunkilaisista asiat ovat kunnossa ja arki pyörii ilman suurempia ongelmia, niin yhä isompi osa asukkaista taistelee toimeentulon ja jaksamisen äärirajoilla.  Arjen saattaa suistaa raiteiltaan ennalta arvaamattomat elämänmuutokset, kuten sairaudet, työttömyys tai avioero.  Joillain elämänhallinta on hukassa päihteiden käytön tai masennuksen takia. Vanhempien ongelmien keskellä kasvaa lapsia ja nuoria, joista kukaan ei jaksa välittää. Tutkimusten mukaan valtaosalla lapsista ja nuorista menee hyvin, mutta pienellä osalla yhä huonommin. Teemmekö tarpeeksi heidän eteensä?

Turun tragedia järkytti kaikkia suomalaisia. Kauniissa lintukodossamme tapahtui asioita, joita kukaan ei toivonut täällä näkevänsä. Maahanmuuton ongelmiin on suhtauduttava vakavasti ja kansalaisten turvallisuutta on valvottava entistä paremmin.  On kuitenkin syytä muistaa, että yhteiskunnallinen eriarvoistuminen ja kansan kahtiajakautuminen on maahanmuuttoakin suurempi turvallisuusriski.  Koulutuksesta, työllistymisestä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä täytyy pitää huolta, oli kyse sitten kantasuomalaisesta tai maahanmuuttajanuoresta. Tässä tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä viranomaisten, koululaitoksen, yrityselämän ja kolmannen sektorin kanssa.

Hämeenlinnan talouspäällikkö Jussi Oksa totesi kerran, että kaupungin talouden suurin uhka on perheiden pahoinvoinnista aiheutuvat kustannukset.  Perheiden pahoinvointi näkyy lisääntyvinä lastensuojeluilmoituksina, lasten huostaanottoina ja pikkulapsiperheiden eroina. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi ne kasvattavat myös yhteiskunnan maksutaakkaa. Kaupungilla on rajalliset mahdollisuudet auttaa perheiden ihmissuhdeasioissa, mutta arjen jaksamiseen on tarjolla apua. Lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvola, perheasioiden sovittelu ja uusperheneuvonta ovat esimerkkejä perheille suunnatuista palveluista, joita kannattaa käyttää ennen kuin on liian myöhäistä.

Pahoinvointia on myös ikäihmisten keskuudessa.  Yksinäisyys on monen vanhuksen suurin ongelma, mutta myös pienellä eläkkeellä kituuttaminen tekee arjen kohtuuttoman vaikeaksi. Ikäihmisen ei pitäisi joutua miettimään, onko varaa ostaa ruokaa vai lääkkeitä. Hoitoon pääsyä joutuu joskus odottamaan kohtuuttoman kauan.  Onkin tärkeää varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat määräajassa kaupunkilaisten saatavissa. Erityisesti on pidettävä huolta lapsiperheiden ja vanhusten tarvitsemien palveluiden saatavuudesta.

Hämeenlinna haluaa olla hyvinvointia edistävä kaupunki, jossa on aktiiviset kansalaiset. Hyvinvoinnin lisääminen, pahoinvoinnin vähentäminen ja ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäiseminen on haastava tehtävä. Keskeistä on työpaikan löytyminen ja riittävä toimeentulo, joka kattaa elämisen perusedellytykset.  Henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan mukaan kaikki kaupungin toimijat seurakuntia ja urheiluseuroja myöten.

Tärkeintä kuitenkin on, että jokaisella olisi edes yksi ihminen, joka jaksaa seisoa vierellä. Ystävän ja kuuntelijan tehtävään kutsutaan meitä kaikkia. Hyvinvointiin tarvitaan kestävää lähimmäisyyttä.