Demokratian todelliset uhat

Tiistai 2.2.2021 - Martin Stenberg

Laajalti uutisoidut USAn presidenttivaalin jälkitapahtumat ovat surkea esimerkki vallan vääristymistä ja laittomista mielenilmaisuista. Niihin on aina osallistunut myös väkivaltaisia anarkisteja sekasortoa hyödyntäen. On hyvä muistaa, että demokratian ongelmat ovat syvemmällä maan historiassa rotu- ja aatekysymysten, syrjäytymisen, köyhyyden, koulutusjärjestelmän sekä sosiaali- ja terveydenhoidon puutteiden ohella.

Monilla vallankäytön tasoilla käsitys demokratiasta on selvästi kaventunut, joten uhkatekijöiden kirjo on  digirasismin keinoin laajentunut ja seurauksista on tulossa vakavampia. Ihmisoikeuksien peruskiviä ovat sanan- ja mielipiteen sekä niiden ilmaisuvapaus todellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta unohtamatta. Niiden toteutuminen  vaikuttaa syvästi yhteiskunnan hyvinvointiin ja uudistumiskykyyn. Suomessa  keskustelukulttuuri on rapautunut pahasti, kun osa vähemmistöistä on murentanut muiden oikeuksia ja mielipiteitä ajamalla vain omia aatteitaan muista välittämättä. 

Ilmaisuvapauden kyseenalaistamisesta kertoo myös se, että kouluja moititaan jopa  suvivirren ja joulujuhlan viettämisestä vain joidenkin vähemmistöjen mielipideterrorin vuoksi. Seta ajaa omaa epätieteellistä agendaansa hätistellen toisinajattelevat messuilta ja tapahtumista sekä painostaen niiden järjestäjiä monin tavoin. Tällaisen yksipuolisen ideologisen toiminnan seurauksena luovuus ja aloitteellisuus sekä kriittisyys katoavat yhteiskunnasta johtaen ajattelun yksipuolistumiseen, populismiin, vaikenemiseen sekä lopulta totalitarismiin. Vallan kolmijakokaan ei toimi ilman kriittistä ja avointa perustuslaillista valvontaa. Vallan väärinkäyttäjät - myös vähemmistövallan - ovat siis paljosta vastuussa.  

Suurin osa sosiaalisen median alustoistakaan ei sovellu avoimeen ja kriittiseen keskusteluun monien tietoturva-, rikollisuus- ja vallankäyttöongelmiensa sekä laillisen valvonnan puuttumisen vuoksi. Lisäksi niiden omistajat ovat siirtyneet vaaralliseen käytäntöön sensuroidessaan ilmaisuvapautta epämääräisesti. Niissä esiintyvä uskonnonvastaisuus rehottaa. Kansainvälinen Holokaustin muistopäivän  (27.1.) merkeissä luulisi päättäjiä kiinnostavan, että kristityt ovat suurin yksitäinen vainottu ryhmä maailmassa. Molempien osalta murheellisiin tilanteisiin ovat johtaneet yhteiskunnassa kyteneet piilorasistiset asenteet ja mielipideterrori sekä päättäjien tietämättömyys.

Poliittinen toiminta ja käytännöt ovat muuttuneet laaduttomiksi ja varsin omahyväisiksi. Eduskunnan ja kuntahallinnon resursseista menee merkittävä osa puolueiden valta-aseman varmistelemiseen sekä  tulevien vaalien valmisteluun. Täten onkin kysyttävä, paljonko jää todellista työaikaa yhteisen hyvän edistämiseen? On myös valitettavaa, että todellisen asiantuntijuuden hyödyntäminen julkishallinnossa estyy jatkuvien poliittisten virkanimitysten vuoksi. Kun tähän lisätään mittava puoluetuki, lisääntynyt ryhmäkurin käyttö sekä poliittisten päättäjien sekaantuminen epämääräisiin liiketoimiin, voidaan todeta yhteiskunnallisen toiminnan kärsivän hallinnollisesta piilokorruptiosta. Muutamissa kunnissa on menossa jopa oikeusasteissa selvitettäviä hallinnollisia ja poliittisia riitoja. Kansalaiset ovat hämillään ja pettyneitä.

Kaikkiaan näyttääkin siltä, että demokratian väärinkäyttö ja valtaapitävien välinpitämättömyys ovat  valitettavasti johtamassa kansalaisten luottamuksen häviämiseen sekä murentavan uskoa oikeusvaltioon
ja edustuksellisen demokratian instituutioihin. Nyt on todellisen laadullisen ja eettisen sekä kansalaisia arvostavan läheisyysperiaatteen aika, jossa päätöksenteko tuodaan mahdollisimman lähelle ihmistä. Kansalaisten näkökulmasta tilanteeseen voidaan vaikuttaa äänestämällä uudet ja osaavat päättäjät valtaan. 

Martin Stenberg (FT; VTM)
Puheenjohtaja, KD Hämeenlinna