Koulufoorumin satoa

Olin eilen Hämeenlinnan OAY:n järjestämässä Koulufoorumissa. Aiheena oli koulutuksen tulevaisuus Hämeenlinnassa. Paneelissa oli mukana edustajat joka puolueesta. Iltaa juonsi TV2:n toimittaja Maarit Tastula.

Tein Koulufoorumia varten kyselyn Hämeenlinnan ala- ja yläkoulujen rehtoreille. Kysyin muun muassa, mitkä ovat koulujen suurimmat ongelmat. Vastaajien ylivoimainen enemmistö koki polttavimmaksi ongelmaksi suuret luokka- ja ryhmäkoot. Huolta kannettiin myös riittämättömistä erityis- ja tukiopetuksen resursseista.

Maarit Tastula kyseli oikeutetusti, miksi Hämeenlinnan koulut komeilevat valtakunnallisesti lähes suurimmilla oppilasryhmillä. Miksi opetukseen on satsattu niin niukasti, vaikka kaupungin talous on viime vuoteen asti ollut ylijäämäinen? Miksi koulutuksen laadun parantamiseen tarkoitetut rahat on käytetty ihan muuhun?  Miksi on investoitu rakennuksiin, mutta ei lapsiin?

Paneelissa nostatettiin käsiä useaan otteeseen. Kysyttiin, kuka on valmis korottamaan veroprosenttia, jos kerätyt varat käytetään koulupalveluiden parantamiseen. Yksikään käsi salissa ei tainnut jäädä alas. Samoin kysyttiin, kuka on valmis satsaamaan oppilashuoltoon. Jälleen yhtä liikuttava yksimielisyys.

Toivon todella, että tämä yksimielisyys jatkuu, kun päätetään tulevista budjeteista. Olen sitä mieltä, että lasten ja nuorten lautakunnan määrärahoista ei ole varaa leikata. Lainaan tähän loppuun kahden rehtorin kommentit:

” Ymmärrämme säästötarpeet, mutta lapsista ei voi säästää. Lapset voivat huonosti ja se näkyy koulussa. Ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö säästäisi kaupungin varoja, näkyisi koulussa lasten hyvinvointina ja säästäisi myös koulupuolen resurssia.”

”Milloin tulee oikeasti se luvattu ja odotettu lasten vuosi?  Jos kysyisimme isiltä ja äideiltä, mikä on heille tärkeintä elämässä, vastaus olisi lapset. Milloin kaupunkimme vastaa samalla tavalla?  Lapsiin satsaus on sijoitus tulevaisuuteen.”