Kokoomuksen irtiotto kristillisistä arvoista

Sunnuntai 13.6.2010 - Päivi Räsänen



Jyväskylän puoluekokouksessaan Kokoomus sinetöi irrottautumisensa ”kodin, uskonnon ja isänmaan” arvokolmikosta. Tätä slogania Kokoomus ei toki ole enää vuosikausiin edes käyttänyt, mutta varsinkin vanhemmat kokoomusäänestäjät ovat olleet sitkeässä harhaluulossa Kokoomuksen arvopohjasta. Kokoomus päätti puoluekokouksessa ottaa tavoitteeksi avioliittolain muuttamisen sukupuolineutraaliksi. Kokoomuksen puoluehallituksen mielestä valtion ei ole syytä puuttua siihen, mitä sukupuolta tai suuntausta avioliiton solmijat edustavat.

Miehen ja naisen välinen avioliitto on kulttuurisesti yleinen, ihmisen luonnolliseen ymmärrykseen perustuva käsitys uskontokunnista riippumatta ja myös ateistisissa maissa. Perhekäsityksen muuttaminen koskemaan myös samaa sukupuolta olevia pareja merkitsee myös irtautumista kristillisistä juurista, siitä perustasta, joka luetaan kirkollisen vihkimisen yhteydessä: ”Sen tähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihasi.” Tälle perustalle on mahdotonta sovittaa kahden miehen tai kahden naisen keskinäistä suhdetta. Kun Kokoomus ryhtyy vasemmistopuolueiden ja vihreiden yhteisrintamassa nyt ajamaan sukupuolineutraalia avioliittoa, se samalla ajaa kirkot ahtaalle. Ne joutuvat paineeseen hyväksyä samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkiminen. Näin kävi Ruotsissa.

Kokoomus päätti myös pyrkiä siihen, että tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta luovuttaisiin peruskoulussa ja toisella asteella. Puoluekokous haluaa, että oman uskonnon opetuksen tilalle tulisi kaikille uskontokunnille ja uskonnottomille yhteinen uskontotieto.

Uskonnonopetuksen tehtävä on tukea koulun ja kodin yhteistä arvokasvatusta. Arvot jäävät tyhjiksi sanoiksi, jos niitä ei määritellä. Oman uskonnonopetus tarjoaa mahdollisuuden sekä omaan uskonperintöön liittyvän tiedon kartuttamiseen että uskon syvimmän olemuksen ymmärtämiseen. Arvot muuttuvat eläväksi käytännöksi vasta laskeuduttuaan sydämen tasolle. Kristillinen usko ja siitä nouseva kulttuuriperintö ovat suomalaisen yhteiskunnan aarre, jota ei pidä ryhtyä hävittämään kouluopetuksesta.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini