Yhteiskunnan arvopohja

Maanantai 14.12.2020 - Martin Stenberg

Vihervasemmiston arvot näyttävät olevan hukassa. Tuomas Nieminen kirjoitti (26.11.) populismista ja arvoista todeten, että meidän tulisi puolustaa sellaista yhteiskuntaa, jonka perusarvoja ovat mm. tiede ja asiantuntemus. Tieteellä ei ole arvoja eikä siitä voi johtaa arvo- ja moraalitietoa. Tieto, valta ja arvot ovat syvästi kietoutuneet toisiinsa keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tiedon ja arvojen määrittelyyn ja tulkintaan vaikuttavat ideologiset, poliittiset, uskonnolliset ja uskonnottomat maailmankatsomukset sekä kulttuuri ja koulutus. Nykyisin myös lehdistön keskittyminen vaikuttaa uutisointiin – laaja-alainen kriittinen tieto on katoamassa. Kyberuhkat ja trollaus ovat nykypäivän lisääntyviä tiedollisia uhkia. Some on tuomassa portinvartijoiksi myös äänekkäät ja aktiiviset kansalaiset – tieto ja arvot ovat pirstaloitumassa. 

Vallankäyttäjien tulkinnat ovat toimineet tiedon ja arvojen portinvartijoina kautta historian murheellisin seurauksin. Niin sanotun tieteellisen ateismin ja sen poliittisena käsikassarana olleen kommunismin romahdettua 90 -luvun alussa, laskettiin noin sadan miljoonan ihmisen menettäneen henkensä mielipiteidensä, uskonnollisen tai poliittisen vakaumuksensa vuoksi. Sosiaalidarvinismin seurauksena vammaisten, etnisesti tai sosiaalisesti epäilyttävien ihmisten elämä tuhottiin pakottamalla heidät sterilisaatioon avioliiton ehtona. Huolimatta YK:n ja EU:n hyväksymien vammaisten oikeuksien turvaamisesta syrjintä jatkuu edelleen mm. sikiöseulonnassa löydettävän vammaisuuden abortoimisen kautta. Lakimuutosten myötä valtaosa noin 600 000 abortista on tehty sosiaalisin perustein. Eutanasian kautta yhteiskuntaa uhkaa sairaiden ihmisten elämän ennenaikainen lopettaminen. Millaisiin ihmisarvoihin perustuukaan epätieteellinen gender -ideologia, kun sukupuolen määrittelyyn riittää pelkää kokemus ja alati vaihtuvat tunteet? Ideologisen ja poliittisen lobbauksen myötä sitä ollaan tuomassa  perusopetukseenkin lasten tervettä kasvua häiritsemään. Sen seuraukset ovat myös yhteiskunnallisesti vakavia, kun laskevan syntyvyyden kanssa kamppailevan kansakunnan perusta alkaa horjua.    

Länsimainen sivistys-, oikeus- ja hyvinvointivaltion perusta sekä korvaamaton ihmisarvo ovat juutalais-kristillisen teismin hedelmiä kymmenen käskyn ja lähimmäisen rakkauden siivittämänä. Kun niistä ollaan luopumassa, on yhteiskunta ajautumassa tuuliajolle. Älyllisesti perustellen ei voida kieltää kristinuskon merkittävästä  ja hedelmällisestä vaikutuksesta. On myös syytä muistaa, että uskonpuhdistuksen jälkeinen tieteen vallankumous 1500-1700 perustui paljolti kristittyjen tiedemiesten  (mm. Newton, Maxwell, Faraday, Kepler, Galilei) työhön, sillä  hekin saivat innoituksensa Raamatun sanomasta. Kristillisdemokraattinen poliittinen aate onkin ollut Euroopan kantavia voimia.

Meidän onkin aihetta pysähtyä hetkeksi miettimään joulun ydinsanoman merkitystä sekä sen syvällistä ja lohdullista antia pirstaloituneessa aatteiden maailmassa. Ihmiskunta kohtasi jotain ihmeellistä - Jumala syntyi ihmiseksi ja saapui luoksemme nähtäväksi ja kuultavaksi. Joulun sanomassa kiteytyykin Jumalan rakkauden ydin – olemme kaikki korvaamattoman arvokkaita.

Martin Stenberg (FT; VTM)
Puheenjohtaja, KD Hämeenlinna