Ryhmäpuheenvuoro budjettivaltuustossa

Sunnuntai 16.11.2014 klo 18.54 - Teija Arvidsson

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Kaupungin taloustilanne on valtionosuusleikkauksista ja lukuisista uusista velvoitteista johtuen ennennäkemättömän tiukka. Tulot vähenevät pysyvästi samaan aikaan, kun menot jatkavat kasvuaan, vaikka kuinka yrittäisimme niitä hillitä. Äsken päätetty 0,25 %:n veronkorotus ei paljoa tilannetta paranna. Lupauksistaan huolimatta valtio vain lisää kuntien kustannuksia. Suorastaan epäreilulta tuntuvat uudet valtionosuuslaskelmat, joissa Hämeenlinna kuuluu kuntien suurimpiin häviäjiin. Etunojassa uudistuksia tehnyttä Hämeenlinnaa ei ole kehittämisestään palkittu. Näillä eväillä on kuitenkin yritettävä selviytyä ja toivoa sitä kuuluisaa ruokkimisihmettä, jossa viidestä leivästä ja kahdesta kalasta riitti tuhansille.

No, ihmeen varaan ei kaupungin budjettia voi kuitenkaan perustaa, eikä velaksi eläminen vetele pitemmän päälle. Jotta talous saataisiin pitkällä aikavälillä tasapainoon, on kaikki keinot otettava käyttöön. Niinpä on välttämätöntä, että kaupunginhallitus perustaa kriisiryhmän ja aloittaa työn vuosien 2015 ja 2016 budjetin tasapainottamiseksi. Budjettikirjaan sisältyy pitkä lista toimenpiteitä, jotka on syytä ottaa työn alle. Näihin kuuluvat muun muassa Linnaninfra-liikeleitoksen tulevaisuuden selvittämien sekä tilaaja-tuottajamallin arvionti. Palveluiden leikkauksia ja karsintaa ei myöskään voine välttää, mutta kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä vaatii, että etenkin palveluverkon leikkausten on perustuttava tarkkoihin laskelmiin ja vaikuttavuusarvionteihin, jossa otetaan huomioon niin aluevaikuttavuus kuin muille sektoreille siirtyvät kustannukset. Mahdollista on sekin, että kustannukset tosiasiassa jopa nousevat.
Hämeenlinnan kaupunki on saanut kiitosta hyvin hoidetusta henkilöstöpolitiikastaan. Henkilöstön tuloksellisuusohjelma asettaa kuitenkin suuria haasteita hyvälle henkilöstöpolitiikalle. Vaikka henkilöstö on kaupungin suurin kustannuserä, se on myös suurin voimavara. Tiukassakin taloustilanteessa henkilöstön jaksamisesta kannattaa pitää huolta, etenkin hoitoalalla. Ylikuormittunut henkilöstö sairastaa enemmän ja jää helpommin työkyvyttömyyseläkkelle.

Ennaltaehkäisevä toiminta on niitä harvoja ei-lakisääteisiä tehtäviä, josta tiukassa taloustilanteessa on suuri houkutus säästää. Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä haluaa kuitenkin korostaa, että ennalta ehkäisevä toiminta on pitkällä aikavälillä parasta säästöä. Tämä koskee niin lastensuojelua, terveydenhoitoa kuin rakennuksista huolehtimista.

Hämeenlinnan murheenkryyninä ovat tänä vuonna olleet dramaattisesti kasvaneet lastensuojelumenot. Syitä voi vain arvailla, mutta varmasti yleinen epävarmuus, työttömyys ja talousvaikeudet ovat lisänneet perheiden pahoinvointia, päihteidenkäyttöä ja mielenterveysongelmia. Nämä kaikki heijastuvat välittömästi lapsiin, jotka joutuvat kärsimään vanhempiensa elämänhallinnan menettämisestä. On tärkeää, että kaupunki tekee parhaansa työllisyyden hoidossa, sillä työttömyys on usein alkuna muille perheongelmille. Erittäin kannatettavaa on myös lasten ja nuorten lautakunnan esittämä lisäpanostus kotiin tuotaviin palveluihin ja perheiden varhaiseen apuun, ennen kuin vaikeudet kasvavat liian suuriksi.

Elämänlaatulautakunnan taloutta kiristävät viime vuosien uudet suuret investoinnit, jotka lisäävät pääomavuokria ja käyttömenoja. Niinpä jatkossa on yhä tärkeämpää, että investoinneissa otetaan huomioon niiden vaikutus käyttömenoihin. Elämänlaatulautakunnan alaiset kustannuksiltaan pienet, mutta suurta yleisöä palvelevat toiminnat tulisi tiukassakin taloustilanteessa pyrkiä säilyttämään.

Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan taloutta kiristää sairaanhoitopiirin alijäämä, joka on pakko kattaa. Niinpä perusterveydenhuollon on yritettävä tulla toimeen nollakasvulla. Perusterveydenhuollossa on tehty hyvää kehittämistyötä, joka toivottavasti edelleen jatkuu, vaikka terveyskeskusliikelaitoksesta nyt luovutaankin. Lautakunnan yleisenä päämääränä on palveluiden turvaaminen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Toivottavasti tästä ei rahapulassa jouduta tinkimään.
Yhtenä säästötoimena on esitetty kantakaupungin terveydenhuollon keskittämistä kahteen pisteeseen. Ahveniston ja Viipurintien yksiköiden toimintaa kannattaa toki kehittää ja vahvistaa. Pienten tehokkaiden ja hyvin toimivien terveysasemien lopettamista kannattaa kuitenkin harkita toisenkin kerran. Mitä nopeammin potilas saa avun, sitä vähemmän kustannuksia hänestä aiheutuu terveydenhuollolle ja työnantajalle.

Tärkeintä on kuitenkin, että kaikki nyt tehdyt ratkaisut ovat yhteensopivia tulevan sote-lain vaatimusten kanssa. Turhia edestakaisia muutoksia ei kannata tehdä.
Ikäihmisten lautakunnan toimintaa ohjaa 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki, joka korostaa ikääntyneiden osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin. Kotona asumisen tukeminen on niin vanhuspalvelulain tavoite kuin monen vanhuksen oma toive. Hämeenlinnan vanhuspalveluissa onkin tehty hyvää työtä tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Kuitenkin erityisesti yli 90-vuotiaiden kuntalaisten määrän kasvu lisää painetta ympärivuorokautiseen hoivaan. Sitäkin täytyy saada silloin kun on sen aika - ennen kuin on liian myöhäistä.

Yhdyskuntalautakunnan toiminta-alueella suurinta huolta herättää infran rapautuminen ja verkostojen vanheneminen. Linnaninfra-liikelaitokselta tilataan rahapulassa yhä vähemmän palveluita. Kuitenkin kustannustehokasta olisi kilpailuttaa toiminnat ja tilata samalla rahalla mahdollisimman paljon palveluita, sillä tällä sektorilla palveluntarjoajia riittää. Linnaninfran tulevaisuus kannattaakin ottaa ensi kädessä remonttiryhmän pöydälle.

Sitten vielä muutama sana investoinneista. Korjausta vaativien koulujen ja päiväkotien lista on pitkä kuin nälkävuosi. Lista kasvaa koko ajan ja korjausvelka on vähintään 60 miljoonaa euroa. Kaupungin velanotolle ei siis näytä loppua tulevan. Koulut ja päiväkodit on kuitenkin korjattava, sillä lasten ja nuorten terveyttä ei ole varaa riskeerata. Valitettavasti rakentaminen jaksottuu monelle vuodelle ja sinä aikana tarvitaan kalliita väistötiloja. Tarkeintä on kuitenkin, että tilat saadaan kuntoon ja sen jälkeen myös pidetään kunnossa. Nykyisenlaisessa rakennusten loppuun käyttämisessä jopa alle 20 vuodessa ei ole mitään mieltä.

Kaupungin vuoden 2015 budjetti sisältää paljon toiveita ja paljon riskejä. Ei ole tietoa, mihin suuntaan maailmantalouden pyörät pyörivät ja mitä päätöksiä ensi vuonna aloittava Suomen uusi hallitus tekee. Meidän täällä Hämeenlinnassa on kuitenkin yritettävä itse tehdä viisaita ja kauaskantoisesti oikeita päätöksiä. Se sujuu ainoastaan hyvällä yhteistyöllä virkamiesten ja poliitikkojen kesken ja kaiken mahdollisen tiedon hyödyntämisellä.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä haluaa kiittää kaupungionjohtaja Timo Kenakkalaa, talous- ja hallintojohtaja Jussi Oksaa sekä kaikkia tilausbudjetin valmisteluun osallistuneita hyvästä ja rakentavasta prosessista. Näillä kommenteilla ja kriittisillä huomioilla kannatamme tilausbudjetin 2015 hyväksymistä.

Tiltu-malli korvaa toisen kaupunginjohtajan

Perjantai 1.3.2013 - Teppo Turja

Jos kansalaisilta kysyttäisiin, Hämeenlinna palaisi yhden kaupunginjohtajan hallintoon. Myös taannoinen siirtyminen palvelutuotannossa tilaaja-tuottaja –malliin asetti kahden kaupunginjohtajan tarpeellisuuden kyseenalaiseksi. Tilaajajohtajat tiimeineen edustavat kuntataloudessa palvelujen tarvitsijaa, teettäjää ja ostajaa. Tästä syystä niillä on myös rooli suhteessa kaupungin yhtiöihin ja liikelaitoksiin. Toisen kaupunginjohtajan vastuualueeseen ovat kuuluneet erityisesti palvelutuotanto, omistajaohjaus ja liikelaitokset.

Kustannusten kannalta sillä, onko kaupunginjohtajia yksi vai kaksi, ei ole järkyttävää merkitystä, mutta paluu yhden johtajan hallintoon antaisi selvän signaalin, että kaupunki ylipäätään aikoo ottaa säästämisen tavoitteet tosissaan paitsi palveluja karsimalla myös ja ennen muuta hallintoa saneeraamalla. Toisen kaupunginjohtajan viran lakkauttaminen toki toisi mojovan laskun järjettömän pitkän irtisanomissuojan vuoksi, sillä tämänhetkisistä tunnelmista voi päätellä, ettei Juha Isosuo taida menestyä kisassa.

Entäpä, jos nyt samalla, kun Hämeenlinnalle valitaan uusi kaupunginjohtaja, tehtäisiin päätös paluusta yhden johtajan hallintoon ja toisen kaupunginjohtajan viran lakkauttamisesta viiden vuoden kuluttua. Muutoin määräaikaisuudesta ei tämänkaltaisten nimitysten kohdalla ole muuta kuin hakijoiden laatutasoa madaltava vaikutus. Aivan samoin kuin sillä, jos akateemisuuden vaatimuksista lähdettäisiin tinkimään. Kaupunginjohtajaa, jolta puuttuu ylempi korkeakoulututkinto, saa Suomessa hakea, muutamissa pienissä maalaiskunnissa virkaa hoidetaan kevyemmin eväin.

Poliittisista virkanimityksistä ei taideta päästä milloinkaan eroon Ehkä ei lehmänkaupoistakaan. Mutta olisi sentään suotavaa, että säädöksiä ei ryhdytä rukkaamaan yksittäisen henkilön tai edes puolueen etujen ajamiseksi.

Kaupunkilaisten Hämeenlinna

Torstai 5.7.2012 - Teija Arvidsson

Hämeenlinnan kaupunki on viime viikkoina saanut ihailevia kommentteja kaupungissa vierailleilta kesäjuhlien osallistujilta ja muilta matkalaisilta.  Ihailua ovat keränneet kauniit rannat, vehreät puistot ja torin kukka-amppelitkin.

On mukavaa, että Hämeenlinna näyttäytyy turisteille aurinkoisessa valossa. Tärkeämpää on kuitenkin, miten kaupunki näyttäytyy omille kaupunkilaisilleen. Silloin huomio kiinnittyy kauniin ympäristön lisäksi kaupungin peruspalveluihin, joista tärkeimpiä ovat toimiva terveydenhuolto, laadukas koulutus ja sekä hyvät ikäihmisten palvelut.  Näissä palveluissa Hämeenlinna ei viime aikoina ole liiemmin loistanut.

Muutosta muutoksen vuoksi

Tällä valtuustokaudella Hämeenlinnassa on otettu käyttöön monia uusia toimintamalleja. Tilaaja-tuottajamalli, elämänkaarilautakunnat, liikelaitostamiset ja yhtiöittämiset ovat vilahdelleet uutisissa. Tavoitteena on ollut toiminnan tehostaminen, kustannustietoisuuden lisääminen ja säästöjen löytyminen. Tosiasia on kuitenkin, että suuresta organisaatiouudistuksesta saatu hyöty on hämärän peitossa. Kustannukset karkaavat käsistä ja suorittava henkilökunta on entistä väsyneempää.

Kaupungin tilinpäätös on ollut kolmena peräkkäisenä vuonna negatiivinen. Hämeenlinna on velkaantunut huimaa vauhtia samaan aikaan kun kaupunkilaisten kokemus on, että monet palvelut ovat heikentyneet. Hyvä kysymys onkin, mihin kaikki veroeurot oikein kuluvat, kun mikään ei riitä.

Hämeenlinna on laatinut talouden tasapainottamisohjelman, jonka tarkoituksena on saada menot kuriin ja kaupungin velkaantuminen loppumaan. Säästöjen pääpaino on vanhustenhuollon kulujen karsimisessa.  On mahdoton yhtälö, että laitospaikkoja vähennetään samaan aikaan kun kotihoidon kriteerejä ollaan tiukentamassa. Jo nyt monen vanhuksen kotona oleminen on sarja selviytymistarinoita päivästä päivään. Säästöjen nimissä meillä ei ole oikeutta jättää vanhuksia ja sairaita heitteille.  Säästöt eivät saa kohdistua kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.

Kohtuutta suunnitelmiin

Nyt olisi syytä kääntää katse oman tuotannon kehittämiseen. Palveluiden ostaminen yksityiseltä sektorilta ei ole mikään oikotie säästöihin. Ulkoinen palveluntuottaja ottaa aina oman siivunsa kustannuksista ja kilpailuttaminenkin maksaa. Myös kaupungin ja kuntayhtymien omaa toimintaa on mahdollista tehostaa ja joustavoittaa. Toiminnan kehittäminen on suunnattava hyvään, motivoivaan johtamiseen ja henkilöstön parhaan osaamisen hyödyntämiseen. Hallintoa on eläköitymisen myötä kevennettävä ja tilaaja-tuottajamalli otettava kriittiseen tarkasteluun.

Pro Hämeenlinna -koalition puolueet Keskusta, Kristillisdemokraatit, Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto ovat yhtä mieltä siitä, että tässä taloustilanteessa on jäädytettävä kaikki tarpeettomat ja ylimitoitetut investoinnit, jotka aina aiheuttavat myös käyttömenoja.  Hämeenlinnalla on niin valtava korjausvelka huonokuntoisissa kiinteistöissään, että on syytä keskittyä olemassa olevasta rakennuskannasta huolehtimiseen ja välttämättömään uudisrakentamiseen.  Lasten täytyy saada terveelliset ja turvalliset koulutilat. Sen sijaan liikuntaa voidaan harrastaa muuallakin kuin kansainväliset kilpailustandardit täyttävissä palloiluhalleissa ja tekonurmikentillä.

Etelärannan rakentaminen sekoittaisi keskustan asuntomarkkinat pitkäksi aikaa. Puisto- ja messualueen täyttäminen kerrostaloilla ei liene järkevää eikä tarkoituksenmukaista. Lukuisia eri käyttäjäryhmiä hyvin palvelevan Hämeenkaaren peruskorjaus kannattaisi ottaa vielä uudelleen harkintaan.

Elinvoimaa pienyrityksistä

Jokin aika sitten poikkesin Keskustalossa ja järkytyin tyhjillään ammottavista liikehuoneistoista. Kaupungin keskusta on kiihtyvällä vauhdilla valumassa Reskalle ja pian myös moottoritien katteelle.  Skogsterin kiinteistöön avattava kauppahalli ja ilmaiset tunnin kiekkopaikat lähikaduilla herättäisivät varmasti torin yläpäänkin eloon.

Kristillisdemokraatit näkevät, että Hämeenlinnaa tulee kehittää hyväksi asumiskaupungiksi, jossa viihtyvät niin nuoret kuin vanhat. Kaupunki tarvitsee elinkeinoelämää, mutta sitä tuovat ennen kaikkea pienet, elinvoimaiset yritykset. Kaupungin tehtävä ei niinkään ole osallistua ylioptimististen jättihankkeiden edistämiseen, kuin sinnikkäiden pienyrittäjien toimintaedellytysten turvaamiseen.

Nyt on aika laskeutua tavallisen kaupunkilaisen elämänpiirin tasolle ja tehdä yhdessä työtä, jotta hyvä arki asuisi edelleen kauniissa Hämeenlinnassa ja sen kirkonkylissä.

Miksi Pro Hämeenlinna?

Maanantai 18.6.2012 klo 23.08 - Teija Arvidsson

Tänään julkistettiin kristillisdemokraattien, keskustan, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton yhteinen koalitio, Pro Hämeenlinna. Kyseessä on vaalien jälkeen solmittava tekninen vaaliliitto oikeudenmukaisen osan saamiseksi kaikista luottamuspaikoista.

Meille kristillisdemokraateille tekninen vaaliliitto on tuttu asia jo viime kuntavaaleista. Vaalien jälkeen solmimme teknisen vaaliliiton perussuomalaisten kanssa. Se oli ainoa vaihtoehto, jotta saimme edes likimain vaalien tulosta vastaavan osan luottamuspaikoista

Hämeenlinnassa luottamuspaikat jaetaan d´Hondtin menetelmällä, joka suosii kohtuuttomasti isoja puolueita. Tällä vaalikaudella kokoomus ja SDP  saivat kumpikin noin 1/3 äänistä, mutta lähes 1/2  luottamuspaikoista (etenkin kaikki puheenjohtajuudet, yhtiöiden ja liikelaitosten johtokuntien jäsenyydet sekä edustukset eri kumppanuusyhteisöjen hallituksissa).

Paikat ovat kasautuneet samoille henkilöille, joilla ei kuitenkaan ole ollut kykyä tai aikaa perehtyä asioihin kunnolla.

Hämeenlinnan poliittista uudistusta suunniteltaessa pienpuolueet esittivät luottamuspaikkojen jakamista pisteytysmenetelmällä, joka olisi tarkasti huomioinut jokaisen puolueen vaaleissa saaman äänimäärän. Tämä ei kelvannut isoille puolueille. Näin ollen koalitio on ainoa keino saada se vaikutusvalta ja vastuu, joka pienpuolueille vaalien tuloksen mukaan kuuluu.  

Hämeenlinna on tällä hetkellä isojen haasteiden edessä. Talous on retuperällä ja melkoiset aikapommit tikittävät niin Innoparkissa, sairaanhoitopiirissä taloudessa kuin huonokuntoisissa rakennuksissa. Nyt ovat hyvät neuvot kalliit.

On  tosiasia, että Hämeenlinnan asioita on hoidettu heikosti ja päävastuun siitä kantavat kaksi isoa puoluetta, jotka ovat miehittäneet kaikki tärkeät luottamuspaikat. Kaupungin konsernijohto on elänyt ainakin viimeisen vuosikymmenen kasvun huumassa ja laatinut suuruudenhulluja suunnitelmia Hämeenlinnan velkaannuttamiseksi.

Kuitenkin kaupungin ensisijainen tehtävä on huolehtia peruspalveluista, jotka ovat jääneet liian vähälle huomiolle.  Näitä ovat kohtuuhintaiset asunnot tavallisille ihmisille, turvallinen vanhustenhoito, toimiva terveydenhuolto sekä laadukas koulutus.  

Emme lupaa, että Pro Hämeenlinnalla on ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Emme myöskään sano, että vain pienpuolueilla on kaikki viisaus.

Sanomme kuitenkin painokkaasti, että nyt tarvitaan kaikkia puolueita kantamaan yhdessä vastuuta oman kaupunkimme tulevaisuudesta. Kaikki ymmärrys ei asu vain kokoomuslaisten ja demarien päässä. Nyt tarvitaan kaikkien puolueiden resurssit käyttöön, viisaita ja osaavia ihmisiä oikeille paikoille. Tarvitaan luottamushenkilöitä, joilla on talousosaamista ja yritysosaamista, mutta myös ymmärrystä ja sydäntä tavallisen kaupunkilaisen arkisille asioille.

Oikeanvärinen jäsenkirja ei saa olla suurin meriitti luottamuspaikkoja täytettäessä.

Me kristillisdemokraatteina haluamme tehdä työtä paremman Hämeenlinnan puolesta, siksi Pro Hämeenlinna!