Tiistai 8.4.2008 klo 17.21 - Päivi Räsänen
Lapsiperheiden on monessa kunnassa lähes mahdotonta saada tilapäivästä kunnallista kotiapua. Onneksi monessa suuressa kunnassa asiassa ollaan tarpeeseen ja avun kannattavuuteen pikku hiljaa heräämässä. Jyväskylään kodinhoitoapu on tulossa ensi vuonna, Turussa apua on saanut tämän vuoden alusta, Oulussa apua saa myös tietyin ehdoin, Tampereella apua saa parhaiten. Vielä on kuitenkin paljon kuntia, joissa kodinhoitoapua lapsiperheille ei ole saatavissa lainkaan. Kuntien päättäjillä on tässä tärkeä paikka ryhtyä vaikuttamaan oman kuntansa lasten ja lapsiperheiden auttamiseksi. Riittävän ajoissa saatu apu ehkäisee parhaimmillaan ongelmien kasautumista ja vähentää kalliiden lastensuojelutoimien tarvetta.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Sunnuntai 6.4.2008 klo 21.03 - Päivi Räsänen
Olen saanut useamman yhteydenoton ja terveisiä Soneran viimeaikaisista muutoksista television kanavatarjontaan liittyen. Sonera poisti kristillisen kanavan TV7:n kaapelikanavavalikoimastaan hiljattain, ja asiaa on moni harmitellut. Ongelma koskee niitä paikkakuntia, missä Sonera on television kaapeliverkon toimittajana - muualla TV7 vielä näkyy. Soneran sivuilla kerrotaan, että TV7 poistui valikoimasta väliaikaisesti.
Kristillinen televisiokanava on monelle todella tärkeä. Saamissani viesteissä on pahoiteltu muiden kanavien tarjonnan viihteellisyyttä ja arvomaailmaa ja kerrottu TV7:n olevan todellinen henkireikä katselijoilleen. Kristillinen ohjelmatarjonta on erittäin pientä muilla kanavilla, joten kanava on huonosti korvattavissa muilla kanavilla. Toivottavasti kanava tosiaan poistui vain väliaikaisesti ja katkos jää lyhyeksi.
Nyt olisi aika kristillistä TV7-kanavaa kaipaavien pitää ääntä itsestään Soneraan päin, jotta kanavan tärkeys meille monille tulisi sielläkin ymmärretyksi.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Torstai 27.3.2008 - Päivi Räsänen
Valtioneuvoston istunnossa tehtiin tänään hyviä päätöksiä. Lahden ja Vaasan kristilliset koulut saivat määräaikaisen opetusluvan. Lisäksi viisi määräaikaisella luvalla toiminutta yksityiskoulua vakinaistettiin. Joukossa ovat Espoossa, Keravalla, Jyväskylässä sekä Kuopiossa toimivat kristilliset yksityiskoulut.
Viime vaalikaudella sosiaalidemokraattisen opetusministerin johdolla urakalla hylättiin kristillisten koulujen lupa-anomuksia. Kristillisten koulujen puolesta syntyi sen seurauksena kaksi vuotta sitten suorastaan kansanliike – muutamassa päivässä kristillisdemokraattien käynnistämään nettivetoomukseen kertyi lähes 30 000 nimeä.
Kansanliike sai voimansa laajemmasta huolesta: millainen elintila suomalaisessa yhteiskunnassa ylipäänsä on kristillisellä kasvatuksella. Vastuu lasten kasvattamisesta kuuluu lähtökohtaisesti vanhemmille. Vaikka koulu täyttää suuren osan lapsen päivästä, koulu osallistuu lapsen kasvattamiseen vain vanhempien apuna ja tukena. Osa kodin kasvatusvastuusta on näin delegoitu koululle. Siksi on tärkeää, että koulun arvoperusta tukee kotikasvatusta.
Kansainvälisten sopimustenkin mukaan vanhemmilla tulee olla ensisijainen oikeus päättää lapsensa saamasta koulutuksesta. Euroopan ihmisoikeussopimuksessa määrätään, että hoitaessaan kasvatuksen ja opetuksen alalla omaksumiaan tehtäviä valtion tulee kunnioittaa vanhempien oikeutta varmistaa lapsilleen heidän uskonnollis
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Keskiviikko 26.3.2008 klo 18.49 - Soili Hakala
Olin tosi ilahtunut lukiessani Lammin Konnarin koulun tapakasvatusprojektista. Onnittelut opettajille, jotka eivät ole nostaneet käsiään pystyyn nuorten huonoihin tapoihin törmätessään. Käytöksen alkeiden opettaminen olisi kotien asia ja vanhempien vastuulla, mutta kun tarvetta ohjaukseen tuntuu olevan, on hienoa, että edes joku välittää.
Puhutaan EU:sta ja globaaleista työpaikoista sekä kielitaidon merkityksestä, mutta mitä hyötyä niistä on, jos ei tiedä miten puhua ja käyttäytyä? On lasten ja nuorten etu, että heitä ohjataan muiden huomioon ottamiseen ja kauniiseen käytökseen. Kunpa me vanhemmat osaisimme näyttää heille esimerkkiä! Toinen toisemme kunnioittaminen tekisi meidän kaikkien elämästä monin verroin parempaa. Emmehän ole täällä yksin, vaikka individualismista puhutankin aikamme ilmiönä.
Katselen aika vähän television viihdeohjelmia. Ne eivät useinkaan viihdytä, vaan saavat ennemminkin pahalle mielelle. Miksi älykäs ja hyväntahtoinen huumori korvataan niin usein kirosanojen viljelyllä ja toisille nauramisella? Ohjelmissa törmää jatkuvasti rivoon kielenkäyttöön ja sellaiseen inhorealismiin, jonka katseluun itse ei viitsi vapaa-aikaansa tuhlata.
Viihdeohjelmia esitetään yleensä parhaaseen katseluaikaan, jolloin perheen lapset eivät vielä ole unten mailla. Ei ole ihme, että lasten imupaperimaisen herkkään mieleen jää käytösmalleja, joita he eivät itse aina osaa pitää edes sopimattomina, kun moinen kielenkäyttö ja käyttäytyminen on jo aivan tavanomaista tiedotusvälineissäkin.
Hyvät opettajat ja vanhemmat, työsarkaa riittää lasten ja nuorten kasvatuksessa. Heissä on tulevaisuutemme. Heitä pitää rakastaa ja kunnioittaa ainutkertaisina yksilöinä, mutta asettaa myös tarvittaessa rajoja. Hyvät tavat kannattavat!
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Keskiviikko 26.3.2008 klo 18.06 - Bjarne Kallis
Kokoomus ilmoitti viime eduskuntavaalien alla, että lapsilisän sitominen indeksiin on puolueelle kynnyskysymys. Selkokielellä tämä tarkoittaa, että Kokoomus ei lähde hallitukseen, mikäli lapsilisiä ei sidota indeksiin. Ilahduin Kokoomuksen ilmoituksesta, ja toivoin, että myös muut puolueet ilmoittaisivat äänestäjille, mitkä kysymykset ovat niin tärkeitä, että ne ovat puolueelle hallituskysymyksiä. Kristillisdemokraatit tekivät jo vaaleissa 2003 kynnyskysymyksen hallitusyhteistyöhön lähtemisestä siitä, että matalin äitiyspäiväraha korotettaisiin työttömän minimipäivärahan tasolle. Eilen, kun käsittelimme taloudellisia menokehyksiä vuoteen 2012 asti, ilmoitti ministeri Katainen (Kok), että kehysten merkittävin tuki lapsiperheitä ajatellen on äitiysrahan korottaminen samalle tasolle kuin työttömien peruspäiväraha. Kokoomus on siis sitä mieltä, että Kristillisdemokraateilla oli parempi vaaliohjelma kuin Kokoomuksella. Kokoomuksen viime vaalien kynnyskysymys, sai väistyä Kristillisdemokraattien kynnyskysymyksen tieltä. Hyvä näin. Kymmenen vuotta sitten, kun käsittelimme läänien määrän vähentämistä, ehdotin, että läänit kokonaisuudessaan voisi lakkauttaa. Muistini mukaan siitä jopa äänestettiin. Eilen ministeri Kiviniemi ilmoitti, että päätös läänien lakkauttamisesta tulee tapahtumaan tämän eduskuntakauden aikana. Hyvä niin.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Sunnuntai 23.3.2008 klo 13.53 - Soili Hakala
Koska Hämeen Sanomat on jo muutaman kerran näkyvästi viestittänyt uuden urheiluhallin rakentuvan Pullerille, en voi olla panematta lusikkaani soppaan ja ilmaisematta vastalausetta kyseiselle ”uutisoinnille”.
Lehti kirjoittaa ikään kuin varmana asiana hallin tulevasta sijainnista. Päättäjänä paheksun moista maalailua. Eivätköhän veronmaksajien/äänestäjien valtuuttamat päättäjät sano asiassa viimeisen sanan eli mihin halli tulee ja milloin, jos on tullakseen.
Kyse on Hämeenkaaren korvaavan hallin rakentamisesta. Eteläosan maamerkki lienee tullut tiensä päähän. Se on liian huonokuntoinen peruskorjattavaksi ja ajan saatossa joutuu tekemään tilaa asuntorakentamiselle. Tällöin keskusta ja itäpuolen asukkaat tarvitsevat poistuvan hallin korvaavan uuden monitoimitilan lukuisien liikunnanharrastajien ( lentopalloilijat, voimistelijat, eläkeläisryhmät ja muut kuntoliikkujat) käyttöön. Hämeenkaari on ollut myös monen suuren yleisötapahtuman (messut, konsertit) pitopaikkana ja elävöittänyt siten osaltaan keskustaa.
Kenen etua palvelisi uuden hallin rakentaminen Pullerille? Sillä suunnalla on jo nyt parin kilometrin säteellä kolme jäähallia, Poltinahon liikuntahalli ja Palloiluhalli. Mikä olisi niin suuri synergiaetu, että se vaatisi viimeisenkin hallin ”keskittämisen” Pullerille, automatkan päähän keskustasta? Eikö näitä halleja pitäisi rakentaa kaikkien kaupunkilaisten tarpeisiin ja sinne, missä ihmiset ovat?
Ihmettelen myös, mikä kiire asialla on. Mielestäni olisi syytä ottaa suunnitteluun aikalisä ja perusteellisesti ja puolueettomasti selvittää, mihin paikkaan keskustan tuntumaan uusi halli voitaisiin rakentaa. Tällöin myös uuden Hämeenlinnan päättäjät voisivat sanoa sanansa hintavasta investoinnista. Tulossa on sitä paitsi äskettäin päätetty jäähallin seitsemän miljoonan euron peruskorjaus. Kuuden miljoonan euron lainan ottaa nimellisesti Liikuntahallit Oy, mutta oikeasti sen maksaa takaisin Hämeenlinnan kaupunki, jonka kontolle tulevat pääosin myös käyttökustannukset.
Meidän päättäjien on syytä aika ajoin muistuttaa itsellemme, mitkä ovat kunnan ja kaupungin perustehtävät. Ne ovat terveydenhoito, perusturva ja koulutus!
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Perjantai 21.3.2008 klo 21.32 - Päivi Räsänen
Erään pääsiäisen alla kotiin tullessani ulko-oveemme oli kiinnitetty valkoinen paperiristi. Kun menin sisään, samanlaisia, erikokoisia ristejä oli teipattu kymmenittäin kaikkialle oviin, peileihin ja seiniin. Lapsemme olivat kaikki alle kouluikäisiä ja he riensivät vanhimman johdolla selittämään askartelunsa tarkoitusta: "Kun mummi tulee kylään ja näkee nämä ristit, niin hän muistaa, että ai niin, Jeesus rakastaa minua." Viesti oli tarkoitettu pääsiäiseksi kylään odotetulle mummille, mutta se pysäytti minutkin.
Ristillä leikkaavat Jumalan viha syntiä kohtaan ja Jumalan rakkaus syntistä kohtaan. Kun Jumala katsoi Jeesusta sillä hetkellä, jolloin Jeesus huusi: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?", hän näki koko ihmiskunnan kaiken pahuuden ja synnin yhden miehen päällä.
Ristillä tapahtuneessa vaihtokaupassa Kristus otti vastuulleen kaiken pahuutemme sekä niiden rangaistuksen, kuoleman. Samalla hän lahjoitti meille oman pyhyytensä ja vanhurskautensa, jonka palkkana on iankaikkinen elämä.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Tiistai 18.3.2008 klo 19.48 - Päivi Räsänen
Ministeri Sirkka-Liisa Anttila tunnusti viime keskiviikon Hämeen sanomissa, että kehyspäätöksessä Kanta-Häme pärjännyt kovin hyvin. Kaikki kiireelliset hankkeet lykättiin vuosien päähän. – itse asiassa seuraavalle vaalikaudelle.
Pääradan välityskyvyn lisääminen Helsingin ja Riihimäen välillä jäi odottamaan vuoden 2011 jälkeen, samoin valtateiden 10 ja 12 kehittäminen. Puunkuljetusten turvaaminen on kiistämättä myös kiireellistä. Kanta-Hämeen yksityistiet sekä perustienpito pääsevät osallisiksi näistä yleisistä avustuksista.
Olen huolestunut henkilöliikenteen turvaamisesta pääradalla. Junien myöhästelyt ja liikenteen takkuilu tulevat tätä menoa jatkumaan vuosikausia. Kehyskeskustelu eduskunnassa alkaa ensi viikolla. Tiistaina käydään lähetekeskustelu, jonka jälkeen kehykset puidaan eri valiokunnissa. Eduskunta voi siis tehdä muutoksia. Huonoon tulokseen ei tarvitse tyytyä.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Tiistai 11.3.2008 klo 21.12 - Björn Cederberg
Lämpimin tammikuu sataan vuoteen, eli niin kauan kuin lämpötiloja on merkitty muistiin, pistää miettimään elämän tulevaisuutta maapallon päällä.
Valittujen Palojen maaliskuun 2008 numerossa listataan kaksikymmentä keinoa jarruttaa maapallon keskilämpötilan nousua. Luin jutun mm. sen vuoksi, että halusin saada objektiivisen kuvan omasta energiakäyttäytymisestäni. Miten siis selvisin testistä? Selvisin omasta mielestäni yllättävän hyvin. Luetelluista keinoista omassa päivittäisessä käytössäni on neljätoista. Joitakin keinoja en voi saavuttaa, koska minulla ei esimerkiksi ole omakotitaloa, joten en ole voinut rakentaa ekotaloa enkä käyttää maalämpöä. Energiansäästölamput ovat olleet jo vuosia käytössä, minulla on tapana sammuttaa turhat valot ja korostan sitä myös muille perheenjäsenille, meillä on energiapihit kodinkoneet, en jätä varallaolovirtoja päälle yöksi, lajittelen, kierrätän enkä osta ruokakaupasta muovikasseja. Käytän paperikasseja niin kauan kuin ne kestävät, jonka jälkeen panen ne kierrätykseen. Auto on minulle myös työväline. Ajan vähän kuluttavalla ja päästävällä dieselautolla ja noudatan jatkuvasti taloudellista ajotapaa. Maantiellä olen päässyt tähän mennessä 4,4 litraan sadalla kilometrillä ajotietokoneen mukaan, kaupungissakin alle seitsemään. Asian tiedostaminen, omien käytäntöjen muuttaminen sen mukaisesti sekä oikea asenne voi olla jokaisen kansalaisen osuus tässä yhteisessä ponnistelussa haitallisia muutoksia vastaan.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Keskiviikko 5.3.2008 klo 16.43 - Soili Hakala
Osallistuin 4.3. raatihuoneessa pidettyyn jätteenkuljetusta käsittelevään asiantuntijaseminaariin. Seminaarissa valotettiin pääosin sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen etuja. Tässä systeemissähän kiinteistöjen omistajat ja isännöitsijät voivat itse kilpailuttaa jätehuoltonsa kuljetuksen osalta. Näin tapahtuu nytkin Hämeenlinnassa valtuuston päätöksen mukaisesti.
Viime aikoina on kovaan keskusteluun noussut kunnan kilpailuttama ja järjestämä jätehuolto, jossa jätekuljetus on yhden yrityksen monopoli. Tälle järjestelmälle on kannattajia erityisesti joidenkin kunnallispoliitikkojen piirissä, kun taas esimerkiksi omakotiasukkaista ko. järjestelmää mielipidekyselyn perusteella kannattaa vain joka kymmenes.
Päättäjänä olen sitä mieltä, että kunnan ei pidä haalia itselleen enää uusia tehtäviä. Sillä on täysi työ selviytyä valtion sille sälyttämistä lakisääteisistä tehtävistäkin
Seminaarissa asiantuntijat vetosivat eri yhteyksissä Paras-puitelakiin, jonka pääperiaatteita on asiakaslähtöisyys. Mielestäni tässäkään asiassa me kuntalaiset emme tarvitse holhousta emmekä ylhäältä päin tulevaa ohjausta.
Hämeenlinnan haluaa olla yrittäjyyden kaupunki. Miten kävisi alan yrittäjille ja työpaikoille jätteenkuljetuksen keskittyessä yhdelle toimijalle? Miten kehittyisivät hinnat, kun yksi yritys pääsisi määräävään markkina-asemaan?
Seminaarissa tuli lopulta sellainen tunne, että tässä ei ole kaikki; on jotakin, mitä meille ei ole kerrottu, kun halutaan ajaa kuin käärmettä pyssyyn kunnallista jätehuoltoa.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Tiistai 4.3.2008 klo 17.35 - Bjarne Kallis
Koulussa opetetaan, että kansan valitsemat luottamushenkilöt päättävät yhteisistä asioista. Muodollisesti näin onkin, mutta jostain merkillisestä syystä kansan valitsemat luottamushenkilöt ovat luovuttaneet päätäntävaltansa virkamiehille.
Viikonlopun lehdestä luin, miten eräs kansanedustaja iloitsi siitä, että hän erään matkan aikana oli voinut antaa informaatiota eräälle virkamiehelle. Tämän kansanedustajan mukaan virkamiehellä on valta päättää siitä, mitä esitetään eduskunnalle, jolla on lopullinen päätäntävalta kyseisessä asiassa.
Eilen muutamat kiinteistönomistajat valittivat sitä, että he eivät saa tulevassa vesikaton korjauksessa vaihtaa kallista tiilikattoa selvästi halvempaan tiilikaton näköiseen peltikattoon. Kysyin, ovatko kaupungin poliitikot näin päättäneet. Vastaus oli, että kaupungin rakennusosaston virkamiehet hyväksyvät ainoastaan tiilikaton.
Kehotin näitä kiinteistönomistajia olemaan yhteydessä rakennuslautakunnan jokaiseen jäseneen, ja kysymään heiltä, mitä mieltä he ovat tästä asiasta, sekä myös muistuttamaan heitä siitä, että he päättävät näistä asioista. Virkamiehet valmistelevat asioita, mutta luottamushenkilöt päättävät niistä. Tästä luottamushenkilöitä, mutta myös virkamiehiä, tulee säännöllisin väliajoin muistuttaa.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Torstai 28.2.2008 klo 23.09 - Teija Arvidsson
Olen viettänyt viime päivinä kaiken vapaa-aikani puhelimen ääressä. Olen käynyt läpi jäsenluetteloamme ja soitellut mahdollisille tuleville kuntavaaliehdokkaille. Vastaanotto on ollut yllättävän myönteinen. Vain harva on kieltäytynyt ehdokkuudesta suoralta kädeltä. Useimmat ovat luvanneet miettiä ja harkita asiaa tosissaan.
Soittokierros on ollut antoisa. Olen saanut tutustua hienoihin ihmisiin, joita en ole koskaan tavannut - ainakaan KD:n tilaisuuksissa. Olen hämmästynyt, että meillä on jäseninä niin paljon eri ikäisiä eri alojen asiantuntijoita, joista en ole tiennyt mitään. Monta kertaa on tuntunut, että vastuunkantajia on kovin pieni ja ikääntynyt joukko. Nyt tiedän, että meillä on nuoria ja innokkaita jäseniä, jotka ovat vain odottaneet, että joku ottaisi yhteyttä. Suomalaiseen kulttuuriin kun ei oikein kuulu itse tarjota itseään. Näyttää siltä, että saavutamme hyvinkin 40 ehdokkaan kuntavaalitavoitteen.
Tänään on vietetty Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää. Luin koulussa lapsille Kalevalaa ja kerroin sen syntyhistoriaa. Kyllähän Kalevalan tuntemus kuuluu suomalaiseen yleissivistykseen, vaikken itse ole koskaan ollutkaan mikään Kalevala-fani. Pohdimme myös, mitä on suomalainen kulttuuri. Kun puhutaan menneiden vuosisatojen suomalaisesta kulttuurista, ei ole vaikeaa kehua kansamme hengentuotteita. Meillä on upeaa kuvataidetta, musiikkia, kirjallisuutta, runoutta ja arkkitehtuuria.
Kun yritämme pohtia, mitä on suomalainen kulttuuri tänä päivänä, on kysymys paljon vaikeampi. Onko enää olemassa puhtaasti suomalaista kulttuuria, kun eurooppalaisuus ja kansainvälisyys jyllää? Ja mitä on se 2000-luvun alun kulttuuri, josta tulevat sukupolvet tulevat meidät muistamaan? Ei tule ainakaan ihan heti mieleen...
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Maanantai 25.2.2008 klo 23.20 - Päivi Räsänen
25.02.2008 19:18 Hämeen kansanedustajat olivat tänään kutsuttuina kuulemaan selvitystä Kanta-Hämeen keskussairaalan alaikäisten psykiatrisen hoidon tilanteesta. Kansanedustajille kertyy paljon kutsuja maanantaipäiviksi, mutta oli meitä sentään paikalla viisi, joista kolme kuuluu sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Kuulimme myös sairaanhoitopiirin johtajan selvityksen sairaalan taloudellisesta tilanteesta. Ongelmana on, että palvelujen tarve kasvaa jatkuvasti. Lisääntynyt kysyntä näkyy useilla erikoisaloilla ja on sidoksissa perusterveydenhuollon heikkoon toimintaan. Terveyskeskusten kriisitilanne ja ennaltaehkäisevien palveluiden puute tuli esiin useissa puheenvuoroissa. Oli itse asiassa merkillistä havaita, että erikoissairaanhoidon edustajat vaativat voimakkaammin resursseja juuri terveyskeskuksiin, kouluterveydenhuoltoon ja neuvoloihin kuin omalle tontilleen. Sairaanhoitopiirin johtaja totesi, että ylikuormitus ei ratkea, vaikka rahaa työnnettäisiin kuinka paljon erikoissairaanhoitoon, jos perusterveydenhuolto ei toimi. Koko hoitoketjun tulee olla ehjä ja vahva. Toki erikoissairaanhoitokin resurssinsa tarvitsee – ylipitkät jonot on saatava purettua. Kanta-Hämeen kunnat joutuvat avaamaan tyhjien kukkaroittensa nyörejä, muuten jo kesällä sakkomaksut uhkaavat sairaanhoitopiiriä laittomien jonojen vuoksi. Lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon kysynnän kasvu kertoo myös lasten haavoittavista elinoloista. Vaikean masennuksen, itsetuhoisuuden, vaikeiden käytöshäiriöiden ja syömishäiriöiden lisääntyminen liittyy perheiden pahoinvointiin, yhteisöllisyyden vähenemiseen ja koko yhteiskuntamme arvojen rapautumiseen.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Lauantai 23.2.2008 klo 9.53 - Soili Hakala
Olin mukana kahdeksan kunnan muodostaman seutuvaltuuston kokouksessa, joka 14.10. 2005 yksimielisesti päätti, että vuoden 2006 alusta käynnistetään neuvottelut ja selvitykset uuden palvelustrategian ja kuntarakenteen uudistamiseksi. Tavoitteena oli, että uusi yhdistynyt Hämeenlinna voisi aloittaa toimintansa vuonna 2009.
Pantiin alulle Patu-hanke, jolla pyrittiin selvittämään, miten palvelut turvattaisiin taloudellisesti ja tuottavasti myös tulevaisuudessa. Ensin hypähti kyydistä Janakkala ja sitten Hattula, jotka ilmeisesti uskoivat tulevaisuudessakin tulevansa toimeen itsenäisinä. Paras-puitelakikaan ei käännyttänyt näitä kuntia edes miettimään yhdistymistä, vaikka ne kuuluvat Hämeenlinnaa ympäröivään kaupunkiseutuun ja työssäkäyntialueeseen. Kuntaliitosten tavoitteenahan on ehyt kuntarakenne, joka ei valitettavasti nyt toteudu suurimpien naapureidemme osalta ja asettaa siten esteitä esimerkiksi maankäytön järkevälle suunnittelulle.
Me hämeenlinnalaiset päättäjät kysyimme itseltämme eräässä valtuustoseminaarissa, mitä me tästä kuntauudistuksesta saamme. Miksi jaamme omaa taloudelleista hyvinvointiamme - ja jopa vaarannamme sen - ottaessamme yhteyteemme kuntia, joiden talous on jo nyt epätasapainossa? Hämeenlinnalle isoimpana kuntana kuuluu vastuu koko seudun kehittämisestä. Yhdessä kunnassa voimme purkaa päällekkäisyyksiä, perata palvelurakenteita toimivammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi, tehostaa ja terävöittää hallintoa, rekrytoida helpommin työntekijöitä, parantaa ja tehostaa palveluja samalla tuottavuutta ja vaikuttavuutta lisäämällä.
Kuntaliitosasiassa on - yllättävää mutta inhimillistä kyllä - noussut tärkeimmäksi ja vaikeimmaksi asiaksi huoli luottamushenkilöpaikoista, mikä kokonaisuutta tarkasteltaessa tuntuu vähäisimmältä seikalta.
Uskon, että kun uusi kunta toteutuu, meidän kaikkien on siinä hyvä asua. Siitä pitävät olemassa olevat sopimukset ja suunnitelmat huolen.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Perjantai 22.2.2008 klo 22.20 - Päivi Räsänen
Olen tänään menossa kollegani ja ryhmätoverini Kari Kärkkäisen kanssa Kuopioon puolueemme 50-vuotisjuhlakiertueen merkeissä. Teemanamme ovat ajankohtaiset terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kysymykset – keskustelussa varmasti nousee esiin moni muukin ajankohtainen asia.
Sosiaaliturvan uudistamisella kannustavuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi on kiire. On järjetöntä, että lainsäädäntömme sisältää niin monia esteitä työn tekemiselle. Yhteiskunta ei menetä siinä mitään, jos erilaisia pieniä tukia saavat henkilöt tekevät työtä voimiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Tällaisia tilanteita löytyy opintotukea, aikuisopintotukea, kuntoutustukea, työmarkkinatukea tai vanhempainetuuksia saavien joukosta. Mielestäni nämä kannustinloukut tulisi ennakkoluulottomasti purkaa. Jos aikuisopiskelija jaksaa vielä opiskeluviikkonsa ohella viikonloppuisin työskennellä, miksi häntä rangaistaan siitä ottamalla pieni tuki pois? Jätän tänään kirjallisen kysymyksen hallitukselle koskien kuntoutustuen joustamattomuutta. Työeläkejärjestelmää tulee kehittää siten, että kroonisista perussairauksista kärsivien, kuntoutustukea saavien henkilöiden olisi mahdollista osallistua joustavammin työelämään voimiensa mukaisesti. Kuntoutustuen saajien oikeutta ansiotuloon tulee laajentaa siten, että kuntoutustukijärjestelmä tehdään joustavaksi ja työhön kannustavaksi. Suomessa kärsitään jo monella alalla ja monella paikkakunnalla työvoimapulasta. Hallitusohjelman mukaan lähimpien vuosien suurin uhka vahvalle talouskasvulle on työvoiman riittämätön saatavuus. Hallitus lupaa ohjelmassaan myös lisätä työn kannustavuutta ja purkaa kannustinloukkuja mm. uudistamalla sosiaaliturvaa. Moni työnantaja on jo nyt valmis työllistämään myös osa-aikaisesti ja työntekijän voimien mukaan. Tulevalla elinaikakertoimella pyritään myös kannustamaan työntekijöitä lykkäämään eläkkeelle jäämistään. Toimeentulon ja eläkkeen parantaminen työtä tekemällä tulee olla mahdollista myös kuntoutustuella eläville.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Keskiviikko 20.2.2008 - Bjarne Kallis
Olin eilen radiokeskustelussa Kimmo Sasin (Kok) ja Ulla Achrenin (Rkp) kanssa. Keskustelun aihe oli suunniteltu eduskuntavaalilain uudistaminen. Niin kuin tiedetään, voimassa oleva laki suosii suuria puolueita ja syrjii pieniä. Niin kuin aikaisemmin olen maininnut, Ulla Achren pitää nykyistä lakia melko hyvänä, ja näin ollen vaatii vain pieniä parannuksia siihen. Keskustelussa hän vastusti tiukasti ehdotusta 3-4 % äänikynnyksestä, mutta hyväksyi kyllä sen, että äänikynnys vaalipiireissä voisi olla 7-8 %. Tuota logiikkaa minä en vain ymmärrä. En myöskään ymmärrä sitä väitettä, että muissa pohjoismaissa oleva vaalilaki olisi suomalaisille äänestäjille liian vaikea. Jos pohjoismaisten naapurimaittemme äänestäjien on helppo ymmärtää vaalilaki, niin miksi ei yhtä hyvin myös suomalaisten äänestäjien. Jos vilpitön halu on saada sellainen vaalilaki, joka antaisi puolueille niiden äänestäjiltä saamaansa tukea vastaavan määrän kansanedustajapaikkoja, olisi pohjoismainen malli paras ratkaisu. Miksi tätä on niin vaikea myöntää?
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Tiistai 19.2.2008 - Päivi Räsänen
Suomen ylioppilaskuntien liitto lähestyi kansanedustajia sähköpostikirjeellä, jossa esitettiin toiveita valmisteilla olevaan kehysbudjettiin. Mukana oli ehdotus opintorahan lapsikorotuksesta. Ilahduin tästä, sillä tähän asti tätä on ehdotettu vain kristillisdemokraattien toimesta. Olemme tehneet siitä useita esityksiä niin lakialoittein kuin vaihtoehtobudjettiin sisältyen. Valitettavasti emme ole saaneet siihen tähän asti riittävää poliittista tukea. Opintorahan korotus on tarpeen opiskelijaperheiden toimeentulon turvaamiseksi. Myös vastuullinen väestöpolitiikka edellyttää tarttumista niihin syihin, jotka heikentävät opiskelijoiden mahdollisuuksia lapsen hankintaan. Toiveita saada lapsia on tuettava siinä iässä, jossa lastensaanti on vielä mahdollista. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut vähitellen ja on nyt 28 vuotta. Yliopisto-opiskelijoilla eli noin kolmasosalla ikäluokasta se on siirtymässä reilusti yli 30 vuoden, mikä lisää lapsenhankintaan liittyviä terveydellisiä ongelmia ja lapsettomuutta. Yli 35-vuotiaiden ensisynnyttäjien määrä on noussut kymmenessä vuodessa lähes 50 prosenttia, kun paras synnytysikä olisi noin 25 vuotta. Maisteriksi valmistutaan keskimäärin 28-vuotiaina. Hyvin koulutetut naiset ovat muita useammin lapsettomia. Lapsiin on aikaa ja varaa liian myöhään. Lasten hankinnan ajoituksella on merkitystä sekä vanhemmille, lapselle että yhteiskunnalle. Toivon, että näemme ehdotuksen opintorahan lapsikorotuksesta pääsiäisen jälkeen esiteltävässä hallituksen kehysbudjetissa.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Torstai 14.2.2008 klo 23.12 - Leena Mantere
Oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) mukaan alkoholin hinta on merkittävä lastensuojelukysymys. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelema Brax sanoo, että alkoholiveron lasku neljä vuotta sitten on näkynyt suoraan väkivaltatilastoissa. Braxin mukaan alkoholin ja väkivallan yhdistelmässä kodeissa kärsivät etenkin lapset.
Aivan oikea huomio ministeriltä. Onhan se tiedossa, että alkoholista on tullut kasvava taakka kansanterveydelle. Suomalaiset juovat alkoholia yhä enemmän, useammin ja humalahakuisemmin kuin aiemmin. Samanaikaisesti alkoholipolitiikan keinovalikoima on oleellisesti supistunut. Kestävä keino ongelmien torjumiseksi on yleinen muutos asenteissa.
Oikeusministeri katsoo, että ongelmakäyttäjien ryyppäämisen lisääntyminen on myös merkittävä oikeuspoliittinen kysymys. Brax huomauttaa, että alkoholiongelma täyttää vankilat ja oikeussalit.
Jo salmiakkikossuajoista lähtien ovat Kristillisdemokraatit nostaneet keskusteluun halvan hinnan ja saatavuuden suoran korrelaation. Alkoholijuomien hinnalla ja verotuksella voidaan yhä vaikuttaa kulutustasoon, vaikka tuonnin vapautumisen myötä niiden vaikutus kulutukseen on vähentynyt. Myös alkoholin saatavuutta on edelleen rajoitettava niin, että väkevien alkoholijuomien ja viinien myyntiä ei vapauteta nykyisestä.
Onkin hyvä, että Tuija Brax sanoo kääntyneensä kannattamaan sekä mietojen että väkevien juomien veron nostamista. Braxin tavoitteena on saada alkoholiveron korotuslinja jatkumaan kuluvan vaalikauden aikana.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Tiistai 12.2.2008 klo 17.51 - Bjarne Kallis
Mike Huckabee jatkaa taisteluaan tullakseen republikaanien ehdokkaaksi USA:n presidentinvaalissa. Hänen mahdollisuutensa onnistua ovat lähes olemattomat. Hän on pitkällä jäljessä John McCainia. Huckabee kommentoi tähän, ettei hän ymmärrä matematiikkaa, mutta uskoo ihmeisiin. Jos Huckabee ei ymmärrä matematiikkaa, ei myöskään Rkp:n puoluesihteeri Ulla Achren voi kerskailla matemaattisilla kyvyillään. Achren vastustaa tiukasti eduskuntavaaleja koskevan epäoikeudenmukaisen lain uudistamista argumentoimalla, että voimassa oleva laki antaa melko oikeudenmukaisen tuloksen. No, oikeudenmukaisuus näyttää olevan häilyvä käsite. Onko oikeudenmukaista esimerkiksi se, että suuret puolueet saavat noin 10 % enemmän eduskuntapaikkoja kuin mitä heidän kannatuksensa edellyttäisi. Nykyinen systeemi suosii myös Rkp:ta, koska puolueen äänet tulevat lähinnä neljästä vaalipiiristä. Jos otetaan vertailtavaksi esimerkiksi Kristillisdemokraattien kannatus, niin puolueen pitäisi saada noin 50 % enemmän paikkoja kuin mitä tämän päivän vaalilaki antaa. Mitähän matematiikkaa Ulla Achren soveltaa, kun hän sanoo sen olevan oikeudenmukainen jako? Mutta tässä ei olekaan kyse matematiikasta vaan politiikasta, ja politiikassa tarkoitus pyhittää keinot.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Maanantai 11.2.2008 klo 21.20 - Päivi Räsänen
Tänään on molempien iltapäivälehtien verkkosivuilla mahdollisuus äänestää suosikkiaan demarien puheenjohtajaksi. Toive-ehdokasta voi äänestää monesta motiivista – se on syytä huomata, kun tulkitaan koko kansan näkemystä yhden puolueen puheenjohtajaehdokkaasta. Minullakin on oma näkemykseni parhaasta demarien puheenjohtajaehdokkaasta – yksi olisi mielestäni paras ajatellen demarien omaa kannatusta, toinen taas paras ajatellen kilpailevien puolueiden kannatusta ja kolmas olisi paras isänmaan kannalta, jos hänestä sattuisi tulemaan pääministeri. Kaikki ajattelemani nimet kuuluvat eri henkilöille.
Heinäluoman ilmoitus luopua puheenjohtajuudesta oli yllätys minulle niin kuin varmasti kaikille muillekin. Heinäluoman kompastukseksi nousi mielestäni se politiikan vanha totuus, että ratkaisevaa ei ole se miten asiat ovat, vaan miltä ne näyttävät. Kielteiseen imagokierteeseen vaikuttivat varmasti monet sellaisetkin tekijät, jotka eivät suoraan nouse hänen persoonastaan. Olen miettinyt sitä, olisiko kenties edesmenneellä poliittisella satiirilla ”Itsevaltiaat” ollut joku pieni kielteinen vaikutus Heinäluoman imagoon. Minä en tunnista Heinäluomaa hämärän ja itsevaltaisen mafioson roolista, mutta en toki voi tietää, onko siinä joku totuus demarien sisäpiiristä katsottuna. Kokoomuksen edellinen puheenjohtaja Ville Itälä kärsi samantapaisen kohtalon kuin Heinäluoma. Hän tuli myös pieneltä osin vangituksi siihen vössykän ja hyväntahtoisen hölmön rooliin, jonka satiirisarja maalasi joka lauantai-ilta suomalaisille. Vai näyttäytyikö hän oikeasti liian pehmona kokoomusväelle?
Poliittinen satiiri on parhaimmillaan löytäessään totuuden sanojen takaa, mutta entä jos se alkaakin itse luoda omaa itsekeksittyä totuuttaan?
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
|
« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »
|
|
|
