Kokoomuksen irtiotto kristillisistä arvoistaSunnuntai 13.6.2010 - Päivi Räsänen
Jyväskylän puoluekokouksessaan Kokoomus sinetöi irrottautumisensa ”kodin, uskonnon ja isänmaan” arvokolmikosta. Tätä slogania Kokoomus ei toki ole enää vuosikausiin edes käyttänyt, mutta varsinkin vanhemmat kokoomusäänestäjät ovat olleet sitkeässä harhaluulossa Kokoomuksen arvopohjasta. Kokoomus päätti puoluekokouksessa ottaa tavoitteeksi avioliittolain muuttamisen sukupuolineutraaliksi. Kokoomuksen puoluehallituksen mielestä valtion ei ole syytä puuttua siihen, mitä sukupuolta tai suuntausta avioliiton solmijat edustavat. Miehen ja naisen välinen avioliitto on kulttuurisesti yleinen, ihmisen luonnolliseen ymmärrykseen perustuva käsitys uskontokunnista riippumatta ja myös ateistisissa maissa. Perhekäsityksen muuttaminen koskemaan myös samaa sukupuolta olevia pareja merkitsee myös irtautumista kristillisistä juurista, siitä perustasta, joka luetaan kirkollisen vihkimisen yhteydessä: ”Sen tähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihasi.” Tälle perustalle on mahdotonta sovittaa kahden miehen tai kahden naisen keskinäistä suhdetta. Kun Kokoomus ryhtyy vasemmistopuolueiden ja vihreiden yhteisrintamassa nyt ajamaan sukupuolineutraalia avioliittoa, se samalla ajaa kirkot ahtaalle. Ne joutuvat paineeseen hyväksyä samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkiminen. Näin kävi Ruotsissa. Kokoomus päätti myös pyrkiä siihen, että tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta luovuttaisiin peruskoulussa ja toisella asteella. Puoluekokous haluaa, että oman uskonnon opetuksen tilalle tulisi kaikille uskontokunnille ja uskonnottomille yhteinen uskontotieto. Uskonnonopetuksen tehtävä on tukea koulun ja kodin yhteistä arvokasvatusta. Arvot jäävät tyhjiksi sanoiksi, jos niitä ei määritellä. Oman uskonnonopetus tarjoaa mahdollisuuden sekä omaan uskonperintöön liittyvän tiedon kartuttamiseen että uskon syvimmän olemuksen ymmärtämiseen. Arvot muuttuvat eläväksi käytännöksi vasta laskeuduttuaan sydämen tasolle. Kristillinen usko ja siitä nouseva kulttuuriperintö ovat suomalaisen yhteiskunnan aarre, jota ei pidä ryhtyä hävittämään kouluopetuksesta. |
Talouskasvua ei saa kyseinalaistaa - vai saako?Sunnuntai 6.6.2010 - Toimi Kankaanniemi Talouskasvun tavoittelu on se ajatus, jonka pohjalta miltei kaikki ratkaisut tehdään niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Sitä voisi kutsua myös ahneudeksi varsinkin silloin, jos ihminen tai yhteisö tai valtio pyrkii vain oman talouskasvunsa maksimointiin. Ja siihenhän me kaikki taidamme pyrkiä. Ydinvoiman rajua lisärakentamista Vanhasen hallitus perustelee elinkeinoelämän tarpeilla. Talouskasvu on siis lähtökohta. Tasan kahdeksan vuotta sitten Matti Vanhanen ja Mauri Pekkarinen vastustivat Olkiluoto 3:n ydinvoimalalupaa, mutta pitävät nyt Olkiluoto 4:n ja Fennovoiman hanketta ehdottoman välttämättöminä. Voisimmeko hetkeksi pysähtyä pohtimaan tätä jatkuvan talouskasvun ideologiaa. Mitäpä jos tyytyisimme hieman alhaisempaan aineelliseen hyvinvointiin? Henkinen pahoinvointi, masennus ja muut murheet, tuntuvat kasvavan talouskasvun myötä ja jopa sitä nopeammin. Eduskunta keskustelee ani harvoin syvällisesti. Sen on vallannut tuo jatkuvan kasvun tavoittelu ja päätökset ovat sen mukaiset. Vihreätkin ovat täysin antautuneet tälle uralle. Minkälaisen perinnön jätämme seuraaville sukupolville? Sitä kannattaisi aika ajoin pohtia.
|
Perhepolitiikkaa tarvitaanTiistai 6.4.2010 - Teija Arvidsson KD:n uuden perhepoliittisen ohjelman tavoitteena on lainsäädännön ja kunnallisen päätöksenteon avulla tukea suomalaisia perheitä. Haastetta riittää niin työn ja perheen yhteensovittamisessa, opiskelijavanhempien asemassa, adoptiovanhempien oikeuksissa kuin perheväkivallan ehkäisemisessä.
|
Köyhät meillä on luonamme ainaMaanantai 22.3.2010 - Bjarne Kallis Ollessani radiohaastattelussa muutama päivä sitten eräs kuuntelija soitti ohjelmaan, ja kertoi erään naisen taloudellisista vaikeuksista. Naisen eläketulot olivat alhaiset ja sairausmaksut suuria. Radiokuuntelija oli huolissaan siitä, miten nainen tulee selviämään. En tiennyt tapauksen yksityiskohtia, mutta sanoin kuuntelijalle, että naisen ei pitäisi pidättäytyä toimeentulotuen hakemisesta. Sanoin, että toimeentulotuki on tarkoitettu kaikille niille, joiden nettotulot tiettyjen vähennyksien jälkeen jäävät tietyn summan alle. Monet pitävät toimeentulotuen hakemista nöyryyttävänä, mutta sellainen käsitys on täysin väärä. Toimeentulotuen vastaanottamisen pitäisi sen edellytykset täyttävälle olla aivan yhtä luonnollista kuin lapsilisän vastaanottamisen vanhemmille. Eräältä toiselta radion kuuntelijalta sain myöhemmin kritiikkiä siitä, etten pystynyt tarjoamaan naiselle muuta kuin toimeentulotukea, ja hän kertoi minulle, miten nöyryyttävää on anoa tukea. En antautunut debattiin kysymyksestä, mutta mietin kuitenkin, minkä neuvon hän olisi antanut naiselle. Varmasti tänä päivänä toimeentulotukea nostavien ihmisten lukumäärä tulisi vähenemään, jos pienimpiä lakisääteisiä sosiaalietuuksia korotettaisiin, mutta myös sen jälkeen olisi henkilöitä, jotka eri syistä olisivat tuen tarpeessa. Siksi pitäisi torjua käsitykset, joiden mukaan toimeentulotuen hakeminen on nöyryyttävää.
|
Krusifiksikielto palautetaan uuteen käsittelyynKeskiviikko 3.3.2010 - Päivi Räsänen Suomalaisen maahanmuuttajan käynnistämä krusifiksikielto italialaisissa kouluissa otetaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa uuteen käsittelyyn. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) päätti viime marraskuussa, että italialaisten koululuokkien seiniltä on poistettava krusifiksit, sillä ne loukkaavat koululaisten uskonnonvapautta ja vanhempien oikeutta kasvattaa lapsensa vakaumuksensa mukaan. Päätökseen johtaneen kantelun asiasta teki Italian kansalaisuuden saanut suomalainen ateisti. Toivottavasti Euroopan ihmisoikeustuomioistuin huomioi tällä kertaa valtioiden oikeuden pitää yllä historialliseen ja kulttuuriseen arvopohjaan viittaavia perinteitä koulussa ja muussa julkisessa elämässä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on nähty tärkeänä, että kaikki lapset uskontokunnasta riippumatta voisivat tutustua kristilliseen perinteeseen esimerkiksi kevätjuhlan suvivirren tai joulujuhlan seimikuvaelman avulla. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen kansallisessa harkintavarassa on kysymys poliittisesta harkinnasta, minkä vuoksi olisi paikallaan että keskustelua käytäisiin yleisesti uskonnonvapaudesta ja Euroopan kristillisen kulttuuriperinnön säilyttämisestä eurooppalaisella tasolla. Euroopan kristillisen kulttuuriperinnön tunnustamisen ohella on kysymys myös positiivisen uskonnonvapauden toteutumisesta. Positiivisen uskonnonvapauden turvaaminen ei saa jäädä negatiivisen uskonnonvapauden jalkoihin.
|
Lastan ja nuorten pahoinvoinnista hyvinvointiinKeskiviikko 3.2.2010 - Teija Arvidsson Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja vaikeutuneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Moni miettii, mistä ihmeestä kasvava pahoinvointi johtuu ja mitä sille voitaisiin tehdä. Miksi Jesse lyö kavereitaan jo päiväkodissa? Miksi lukiolainen surmaa luokkatovereitaan? Miksi nuoret tytöt ahdistuvat ja masentuvat?
|
Nuorisotyöttömyyteen nopeat ja oikeat lääkkeetPerjantai 29.1.2010 - Päivi Räsänen Sekä pääministeri Vanhanen että valtionvarainministeri Katainen ovat ehdottaneet toimia, joilla kannustettaisiin nuoria hakemaan työtä. Suurin ongelma ei ole kuitenkaan tällä hetkellä nuorten työhaluttomuus vaan se, että työpaikkoja ei yksinkertaisesti löydy sellaisillekaan nuorille, jotka ovat valmistuneet ammattiin ja hakevat aktiivisesti työtä. Hallituksen tuleekin kannustaa pikemmin työantajia palkkaamaan nuoria työnhakijoita. Ehdotan säädettäväksi määräaikaista lakia nuorten työllistämisen edistämiseksi. Ensimmäisen henkilön työllistävä pienyritys saisi palkata yhden alle 25-vuotiaan vuodeksi maksamalla pelkät palkkakulut ja tilittämällä verottajalle pidättämänsä veron sekä tekemällä ilmoitukset vain verottajalle. Vuoden panostuksella nuori saisi ammattitaidon, pienyritys edullisen työntekijän ja työttömyys vähenisi. Samalla voitaisiin tukea pieniä yrityksiä kasvuun. Tämän lisäksi tulee merkittävästi lisätä oppisopimuskoulutuksen rahoitusta, jotta nekin nuoret, jotka eivät ole pystyneet hankkimaan ammattipätevyyttä, pääsisivät työuralle ja saisivat ammatin. Nuorisotyöttömyyttä tulee ryhtyä torjumaan nopeasti ja tehokkaasti, sillä pitkittyvä työttömyys helposti syrjäyttää nuoren jopa pysyvästi työelämästä. Nuorisotyöttömyys on kasvanut rajusti. Joulukuussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli lähes 37 000, mikä on 11 000 enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Joulukuun nuorten työttömyysaste oli jo 20,1. prosenttia. Kahdessa vuodessa kasvua on ollut lähes kahdeksan prosenttia.
|
Joulun odotusta BrysselissäKeskiviikko 16.12.2009 klo 23.00 - Sari Essayah Belgialaisten jouluun virittäytyminen alkaa jo marraskuun puolella. Syykin on selvä, sillä lasten kiltteyttä seuraavan veljeskunnan edustaja tunnetaan täällä Pyhänä Nikolauksena ja hänen päiväänsä vietetään jo 6. joulukuuta. Ranskankielisellä alueella vierailee useimmiten Pere Noël kaverinsa Pere Fouettardin kanssa. Kiltit lapset saavat tuolloin lahjoja ja karamelleja, tuhmille tarkoitetut risut ovat täälläkin rekvisiittaa. Vanhan kaupungin keskusaukio Grand Place lähiseutuineen on joulunalustapahtumien keskus. Aukiolle on pystytetty komean kuusen lisäksi jouluseimi elävine lampaineen. Huvittelua tarjoavat karuselli, maailmanpyörä ja pikkuruinen luistinrata. Joulumarkkinoiden yli kaksisataa kojua myyvät päivittäin kaikenlaisia jouluun liittyviä herkkuja, leluja käsitöitä ja koristeita. Koko joulukuun ajan esitetään iltaisin myös ääni- ja valoshow, joka kokoaa tuhansia kävijöitä. Keskieurooppalaiseen tapaan jouluseimiä on kaupan kaikkialla. Kuusen täkäläiset pystyttävät usein jo joulukuun alussa, ja se on useimmiten jalokuusi, ellei sitten Kiinasta rantautunut muovinen versio. Joulupäivänä kuusen alta saattaa löytyä jokunen paketti, mutta päivän ilosanoma on tuolloin lahjoja keskeisempi. Belgialainen joulupöytä katetaan aattoiltana ja se alkaa yleensä merellisellä alkuruualla, jonka jälkeen tarjoillaan täytetty kalkkuna. Pöydän makea leipä "cougnolle" leivotaan joulunlapsen muotoon. "La bûche de Noël" eli kermainen suklaakääretorttu, "jouluhalko", on tuttu jälkiruoka myös naapurimaassa Ranskassa. Brysselin kansainvälisyys on tuonut joulupöytään monia muitakin herkkuja. Kokonaan oma lukunsa on sitten meidän ulkomailla asuvien suomalaisten jouluun valmistautuminen. Se on sekoitus suomalaisia perinteitä ja yleiseurooppalaisia sovelluksia. Tinkimättömimpiä taidamme olla jouluruokien suhteen, vaikka laatikko- ja rosolliainesten kasaan haaliminen paikallisten kauppojen valikoimista käy kyllä työstä. Perheenäidit jakavat vinkkejä, mistä löytää luumuhillon ja kuinka korvata korppujauhot. Onneksi Merimieskirkon Suomi-kaupan hyllyiltä löytää yhtä ja toista ja hätätilassa ikealainenkin pipari käy. Brysselin suomalaisyhteisö on EU-virastojen myötä kasvanut useisiin satoihin perheisiin. Niinpä ei ollut ihme, että viime sunnuntaina Brysselin ekumeeniseen Ylösnousemuskappeliin kertyi kaksi täyttä kirkollista väkeä laulamaan kauneimpia joululauluja ja jakamaan adventin tunnelmaa. Viimeistään Sylvian joululaulun tunnelma kostutti ekspatrioottien silmäkulmat. Topeliuksen tekstin sanomaan kun ei edes EU-integraatio pysty: "Sa siunaa se maa muistojen! Sen vertaista toista en mistään ma saa, on armain ja kallein mull´ ain Suomenmaa!"
|
Vanhukselle käyttövara myös palveluasunnoissaSunnuntai 15.11.2009 - Päivi Räsänen Eilisestä Hämeen kd-piirin syyskokouksesta jäi hyvä mieli. Iloitsin kokousväestä – koen olevani etuoikeutettu, että saan olla mukana tällaisessa puolueessa ja näin upean, kannustavan puolueväen joukossa. Nostin katsauksessani esiin palveluasumisen maksuihin liittyvät epäkohdat. Palveluasuminen on käynyt monelle vanhukselle kohtuuttoman kalliiksi. Palveluasumisella korvataan yhä enemmän laitoshoitoa. Samalla kustannuksia siirretään palveluasujien maksettaviksi. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa asuville on säädetty käyttövara, joka turvaa henkilölle asiakasmaksujen jälkeen omaan käyttöön jäävän suojaosuuden. Palveluasumisessa asiakkaat sen sijaan maksavat erikseen vuokran ja vuokrasopimuksessa määritellyt asumismaksut sekä erilliset maksut käyttämistään palveluista. Palveluasunnoissa asuvilla on kuluja ravinnosta, lääkkeistä, silmälaseista, hammashuollosta sekä vaatteista ja muista menoista. Tilanne on asukkaan kannalta epäreilu, sillä käytännössä pitkäaikaislaitoksiksi luokitelluista vanhainkodeista on tehty palveluasuntoja miltei vain kylttiä vaihtamalla. Palvelumaksujen asiakasmaksulakia tulee muuttaa. Palveluasumisen piirissä olevien henkilöiden; vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien tulee saada lakiin perustuva oikeus asiakasmaksun veloittamisen jälkeen asiakkaalle jäävään henkilökohtaiseen käyttövaraan.
|
Vanhustenhuoltoseminaarin antiaKeskiviikko 28.10.2009 - Teija Arvidsson
Kansanedustaja Tarja Tallqvist toi omaan persoonalliseen tyyliinsä esiin ajatuksiaan vanhustenhuollosta, niin lähihoitajana dementiakodissa kuin kansanedustajana eduskunnassa. Tarjan kokemus on, että monet kansanedustajat puhuvat eduskunnassa suurella suulla vanhustenhuollon tarpeista, mutta omien kotikuntiensa valtuustoissa ja hallituksissa tekevät aivan päinvastaisia päätöksiä. Tallqvist haastoi päättäjiä ottamaan vakavasti vanhusten tarpeet, mutta suuntasi katseen myös meihin itse kuhunkin. Jokainen voi tehdä enemmän jonkun lähellä asuvan vanhuksen puolesta. Hyvän huomenen toivotus naapurille voi olla vanhuksen ainoa keskustelu koko päivän aikana. Palvelujohtaja Satu Ala-Kokko puhui laitoshoidon tilanteesta Hämeenlinnassa. Kuuden kunnan vanhainkotikulttuurin yhdistäminen on iso haaste. Suurin ongelma on kuitenkin se, että hoitohenkilökuntaa on liian vähän ja rekrytointi on koko ajan entistä vaikeampaa. Varsinkaan sijaisia ei tahdo saada millään, vaan ollaan opiskelijoiden ja eläkeläisten varassa. He tulevat, milloin pääsevät – tai sitten eivät pääse. Silloin vanhus ei ehkä koko päivänä nouse ylös sängystään. Vanhusneuvoston puheenjohtaja Ulla Murtonen valotti kotona asumisen realiteetteja. Kotihoidosta ei oikein voi puhua ilman omaishoitajuutta. Tuntuu ristiriitaiselta, että samaan aikaan kun kotihoitoa ollaan lisäämässä, niin sieltä vähennetään resursseja. Seitsemän kotipalvelutyöntekijää on siirtynyt vanhustyöstä lapsiperhetyöhön (mikä on sinänsä erittäin tarpeellista) ja kotipalveluseteleistä ollaan luopumassa. Onko se painopisteen siirtämistä kotihoitoon? Koskettavimpia olivat omaisten puheenvuorot. Omaishoitajana toimiminen on raskasta, mutta vielä raskaampaa on ollut nähdä omaisen jäävän ilman hoitoa laitoksessa. Toimintakyky ja lihaskunto on rapistunut alta aikayksikön, kun henkilökunnalla ei ole ollut aikaa kävelyttää vanhusta tai nostaa edes istumaan. Hienossa Voutilakeskuksessa ei ole tällä hetkellä lainkaan fysioterapeuttia, eikä asukkailla ole mitään asiaa upeisiin uima-altaisiin tai kuntosaleihin, vaikka omainen olisi valmis auttamaan. Näitä tiloja käyttävät ulkopuoliset yhdistykset. Seminaarissa tuli selvästi esille, että vanhustenhuollossa oleellisinta on riittävä hoitajien määrä. Muuten vanhus on heitteillä, olipa hän sitten kotona tai laitoksessa. Tähän realiteettiin sopii kovin huonosti Hämeenlinnan kaupungin tavoite vähentää henkilökuntaa myös vanhustenhuollosta.
|
Vanhukset tämän päivän huutolaisiaMaanantai 12.10.2009 - Tarja Tallqvist
Espoossa, Kirkkonummella.Vantaalla, Järvenpäässä, Mikkelissä , Imatralla, Sipoossa… sekä monissa muissa kunnissa säästetään siirtelemällä muisti- ja monisairaita vanhuksia tutusta hoivapaikasta, ”kodista”, pitkienkin matkojen päähän, omasta huoneesta asumaan kahden tai useamman kanssa samaan huoneeseen. Vieraaseen paikkaan, vieraiden hoitajien ja asukkaiden luokse. ”Seinät vain muuttuvat, hoidontaso säilyy” sanoi asiasta päättävä viranomainen.Kuvottavaa. Omaiselle saati vanhukselle itselleen, ei etukäteen monesti kerrota mitään. Asia tulee järkyttävänä yllätyksenä. Nyt on vuorossa hoivakoti Linda Sipoossa, josta Sipoo ei enää jatka ostositoumusta 7 vanhuksen kohdalla. Nämä täysin autettavat monisairaat yli kahdeksankymmenvuotiaat, joista vanhin täyttää sata vuotta, ovat asuneet Lindassa vuosikausia ja pitävät sitä turvallisena kotinaan. Hoitajat ovat tuttuja, tuntevat heidän tarpeensa. Nyt tämä pommi Sipoossa. Viime vuosina on nähty, että hyvinvointi-Suomessa saa muistisairaalta/monisairaalta vanhukselta riistää itsemääräämisoikeuden. Heidän omaisiltaan saa riistää oikeuden päättää miten ja missä omainen hoidetaan. Onko se säästö ihan oikeasti tämän arvoinen? Elämäntyönsä tehnyt, veronsa maksanut on nyt huutolainen. Hänellä ei ole sijaa majatalossa. Ministeri Risikko lupasi vanhuslain, jota on odotettu jo vuosia. Se on hyvä. Mutta entä tämän päivän vanhukset? Heidän elämänsä on nyt. Nyt on tehtävä jotain. Tämä vanhusten roudaaminen paikasta toiseen kuin lankunpalasia on loputtava. Tämä on rikos ihmisyyttä kohtaan. Odotan, että ministeri Brax tarttuu tähän ja nopeasti.
|
Pitäisikö eduskunta hajottaa?Keskiviikko 23.9.2009 - Päivi Räsänen
Valtiosääntöoikeuden asiantuntija, professori Teuvo Pohjolainen kehottaa hallitusta harkitsemaan eroa vaalirahoitukseen liittyvän epäluottamuksen vuoksi. Hänen mukaansa länsieurooppalaisessa poliittisessa kulttuurissa hallitus olisi varmasti jättänyt paikkansa. Tämä merkitsisi samalla eduskunnan hajottamista ja uusia vaaleja. Suomessa poliitikot luottavat siihen, että kohu ennen pitkää hiipuu, kun sitkeästi vain pidetään asemista kiinni. Vakavin kysymys koko kohussa on se, onko hallituksen ja eduskunnan kokoonpanoon oleellisesti vaikuttanut sellainen taho, jonka antama vaalirahoitus on pyritty salaamaan vastoin vaalirahoituslakia. Lisäksi julkisen rahoituksen valuminen niihin liittyvistä poliittisista päätöksistä vastaavien ministerien ja kansanedustajien henkilökohtaisiin kampanjoihin on väärin. Pääministerin vastaukset ihmetyttävät. Hän tuskastelee, että nyt kaikki vaalituen muodot on leimattu arveluttaviksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Arveluttavaksi on leimattu vain saadun vaalituen salailu sekä epäasialliset kytkökset poliittiseen päätöksentekoon – esimerkiksi raha-automaattiyhdistyksen kautta yleishyödyllisille yhteisöille tarkoitetun rahoituksen käyttö vaalitukeen, ottaen huomioon, että hallitus itse tekee päätöksen tuen kohteena olevista säätiöistä. Sama ongelma koskee valtionyhtiöiden antamaa vaalitukea tai vaalituen kytkentää verovähennysoikeuteen, jonka kautta veronmaksajat joutuvat yritysten tai ammattiliittojen antaman vaalituen maksajiksi. Kokoomuksen kansanedustaja Tuija Nurmi on peräti tehnyt kirjallisen kysymyksen, jossa hän ehdottaa, että yritysten, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden antama vaalituki ehdokkaille tai puolueelle olisi verotuksessa vähennyskelpoinen! On surullista, että tämä luottamuskriisi osuu samaan aikaan, kun hallituksen ja eduskunnan tulisi kyetä toimimaan tehokkaasti taloudellisen taantuman taittamiseksi ja sen aiheuttamien inhimillisten kärsimysten torjumiseksi.
|
Säästöä - vai sittenkään ei?Tiistai 22.9.2009 - Teija Arvidsson Talouslaman ahdistelema Hämeenlinna (naapureineen) valmistelee ensi vuoden budjettia ja pohtii säästökeinoja. Mistä leikata, kun ei oikein mistään voisi leikata? Moni puhuu rakenteellisista uudistuksista, mutta ainakaan vielä ei suuria innovatiivisia ideoita ole löytynyt. Lähes ainoa esille tuotu rakenteellinen uudistuskeino tuntuu olevan pienimpien yksiköiden lakkautus. Siinä ei paljoa mielikuvitusta tarvita. On selvää, että jonkinlaisia muutoksia palveluverkkoon on tehtävä. Suuria peruskorjauksia vaativia vanhoja rakennuksia ei välttämättä kannata enää korjata. Siitä huolimatta en suostu uskomaan, että kaikki palvelut on edullisinta tuottaa suurissa yksiköissä. Otamme usein huomioon vain välittömät kustannusvaikutukset, vaikka palveluverkon karsimisella on myös merkittäviä kauaskantoisia seurauksia. Tässä muutamia syitä, miksi haja-asutusalueiden palveluiden keskittämistä suuriin yksiköihin kannattaa miettiä kaksi kertaa:
Niinpä niin. Joku sanoo, että eihän tällaisia näkökulmia voi nyt ottaa huomioon, kun on taantuma ja kaupungilla rahat vähissä. Jos ei nyt, niin koska sitten?
|
Kaupunkilaisten "urheilullinen olohuone" Pullerille vai Hämeensaareen?Maanantai 7.9.2009 - Teija Arvidsson
(valtuustopuheenvuoro 7.9.09)
|
Vähän vielä puoluekokouksen jälkipohdintaaTiistai 1.9.2009 - Sari Palm
Puolueen kehittäminen ja eteenpäin suuntaaminen painaa nyt konkereettisesti harteilla, 2. varapuheenjohtajan vastuun verran. Puheenjohtaja Päivi Räsänen suuntasi puolueväen katsetta jo eduskuntavaaleihin 2011 ja tässä prosessissa koko uusittu puoluejohto on myös mukana. Kouvolan Sanomien tämän aamuisessa pääkirjoituksessa toimittaja Janne Rönkkö pohtii Kristillisdemokraattien käsillä olevia haasteita ja KD:n toimintakulttuurissa eläviä erityispiirteitä. Omalta osaltani ajattelen näin: Saadaksemme oman “messagen” eteenpäin, tarvitsemme vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. On hyvä miettiä, millaista kieltä, millaisia viestejä vaihdamme ympäristössämme. Tulemmeko ymmärretyksi vai eristäydymmekö omaan maailmaamme? Kun matkustan Iso-Britanniassa, puhun englantia ja tulen ymmärretyksi melko mukavasti riippuen toki omasta kyvystäni käyttää kieltä, jota ympäröivä yhteisö käyttää. Kun olen ollut Pariisissa, yritän ensin ranskaksi, mutta osaan sitä niin huonosti, että vaihdan englantiin ja tulen vähän heikosti ymmärretyksi. No, hymyilemällä saa toki monta asiaa hoidetuksi. Oikean työtavan ja työkielen valinta, myös politiikassa, on onnistuneen toiminnan ja tekemisen ehto.
|
Perhettä tukevaan verotukseenSunnuntai 30.8.2009 - Toimi Kankaanniemi Pääministeri suuttui verokritiikistä, jota myös hänen puolueensa varapuheenjohtaja esitti. Kokoomus on vienyt veropolitiikkaa ja pääministeri on ollut takuumies. Se ymmärrettävästi suututtaa muita keskustalaisia. Esille nousi myös perheverotus. Se on ollut oman puolueeni keskeinen teema jo toista vuosikymmentä. Malliamme ei saa yhdistää jo 1970-luvulla käytöstä poistettuun yhteisverotukseen. Yhteisverotus merkitsi sitä, että puolisoiden tulot laskettiin yhteen ja vero määrättiin kokonaissumman mukaan. Progressiivinen veroasteikko iski kohtuuttoman rajusti. Siitä luovuttiin ja siirryttiin yksilölliseen erillisverotukseen. Pelkistetysti perheverotuksessa puolisot voisivat vapaaehtoisesti pyytää, että heidän tulonsa laskettaisiin yhteen ja jaettaisiin tasan kahtia ja vero määrättäisiin kummallekin erikseen. Jos lapsiperheiden huoltajille sallittaisiin tällainen menettely, perheiden verotus kevenisi erityisesti silloin, kun toisella puolisolla on selvästi enemmän tuloja kuin toisella. Esimerkiksi pienten lasten perheissä usein on näin. Toivottavasti pääministeri vie eteenpäin tätä KD:n ajamaa veromallia.
|
PuoluetuetKeskiviikko 12.8.2009 - Bjarne Kallis Niiden kymmenen vuoden aikana, joina toimin puolueen puheenjohtajana, ei mieleeni edes tullut, että yrityksiltä tai instituutioilta olisi pyydetty rahaa puolueelle. En myöskään usko, että rahojen saaminen olisi edes antanut erityisen hyviä tuloksia. Kielteisen päätöksen aiheuttamalla pettymyksellä olisi ollut negatiivinen vaikutus yleiseen mielialaan, ja ne muutamat positiiviset päätökset, joita olisi saatu, olisivat saattaneet synnyttää tiettyä kiitollisuudenvelkaa. Vaalikampanjat rahoitimme säästetyillä varoilla, ja ehdokkaat pyrkivät lisäämään kassavaroja kampanjatuotteita myymällä. Näiden tuotteiden hinta alitti miltei poikkeuksetta tuotteen tavanomaisen markkinahinnan. Myyntikustannukset olivat lähellä nollaa, ja kun tuotteiden ostohinta oli edullinen, tuli vaalikassaan aina hiukan rahaa. Tänään tuntuu hyvältä olla täysin ulkopuolella kaikesta siitä negatiivisesta, jota on tullut esille, kun on tutkittu puolueiden saamaa taloudellista tukea.
|
Turvallisesti koulutielleMaanantai 10.8.2009 - Teija Arvidsson Uusi kouluvuosi on taas alkamassa. Tänä syksynä koulutiensä aloittaa 57 000 uutta ekaluokkalaista. Koulun alkaminen on pienen ihmisen elämässä suuri tapaus ja niinpä monessa kodissa on jo laskettu päiviä. Reput ja penaalit on hankittu ja toivottavasti myös koulutie kuljettu moneen kertaan. Vaaran paikkoja ainakin kaupungissa riittää. Joka vuosi koulumatkoilla kuolee kymmenkunta lasta ja loukkaantuu useita satoja. Jokainen näistä onnettomuuksista on suuri tragedia perheen elämässä ja jokainen niistä on liikaa. Suuri osa onnettomuuksista voitaisiin välttää, jos autoilijat kiinnittäisivät enemmän huomioita kevyen liikenteen kulkijoihin ja vähentäisivät nopeutta. Ensimmäisten viikkojen aikana kouluissa opetellaan liikennesääntöjä, liikennemerkkejä ja harjoitellaan turvallista liikkumista koulutiellä. Uskon, että useimmat vanhemmat tekevät samaa kotona. Kuitenkin lapsen havaintokyky saattaa herpaantua hetkessä. Tielle vierinyt jalkapallo, ohi ajava mopo tai tien toisella puolella vilkuttava kaveri kiinnittävät pienen koululaisen kaiken huomion ja lapsi saattaa rynnätä suin päin auton eteen. Alaluokkalainen ei myöskään osaa arvioida lähestyvän ajoneuvon nopeutta, etäisyyttä ja jarrutusmatkaa. Liian monen lapsen koulutien varrelta puuttuvat vielä liikennevalot, suojatiet tai hidasteet. Liian moni autoilija ajaa koulujen ja päiväkotien ohitse aamukiireessä, väsyneenä ja ajatuksissaan. Liian paljon tapahtuu ”vähältä piti”-tilanteita, myös tällä viikolla. Jospa tekisimme yhdessä päätöksen, että lähdemme töihin vähän aikaisemmin, ajamme hitaammin ja kunnioitamme niin pieniä kuin suuria jalankulkijoita, samoin kuin pyöräilijöitä ja mopoilijoita – vaikka ajaisivatkin väärin. Lapsen ja nuoren henki on kuitenkin tärkein.
|
Kuntapalveluihin panostaminen on välttämätöntäTorstai 30.7.2009 - Päivi Räsänen Suomea uhkaa massatyöttömyys ja samalla kansalaisten arvostamien palveluiden kurjistuminen, ennen muuta terveydenhuollon alasajo. Valtionvarainministeriön budjettiesitys ei tuo ratkaisua ongelmiin. Vajaan 10 000 lisätyöpaikan tavoite on vaisu tilanteessa, jossa työttömiä on 61 000 enemmän kuin vuosi sitten ja työttömyys uhkaa lisääntyä vuoden loppuun mennessä lähes samalla määrällä, yltäen jopa yli 300 000 hengen massatyöttömyyteen. Työllistämistavoite on myös kunnianhimoton sitä taustaa vasten, että valtion velkaa kasvatetaan 13 miljardilla eurolla. Hallitus laskee elvytystavoitteessa myös kunnilta tulevan rahoituksen varaan. Tämä on toiveajattelua - kunnat joutuvat talousahdingossaan luopumaan jo suunnittelemistaan investoinneista, kun peruspalveluistakin joudutaan tinkimään. Hallitus jättää tällä budjettiesityksellä kuntapalvelut kurjistumaan: kansalaisten terveyspalveluiden, vanhustenhoidon ja koulupalvelujen taso on suuressa vaarassa. Hallituksen valitsema linja on erityisen käsittämätön, kun tiedossa on esimerkiksi sikainfluenssan aiheuttamat kustannukset, jotka lankeavat valtaosin kuntien hoidettavaksi. Alla 25-vuotiaiden työttömyys on kasvanut vuoden takaisesta peräti 64 prosenttia. Tämä lisää riskiä varhaiseen syrjäytymiseen, mikä tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Yksi loppuelämäkseen syrjäytynyt nuori synnyttää kansantalouteen yli 700 000 euron loven. Kuntia tulisi nyt tukea ehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä - panostamaan mielenterveyspalveluihin, koulun tukipalveluihin ja muuhun varhaiseen puuttumiseen. Lupauksia vanhustenhoidon ja omaishoidon parantamisesta ei saa unohtaa vaikeassakaan taloustilanteessa. Kuntapalvelujen laiminlyönnistä tulee kallis lasku - siksi budjettiesitystä tulee korjata niin, että palveluelvytykseen varataan riittävä panostus.
|
Tehtävä EU:ssa sai lähtölaukauksenMaanantai 8.6.2009 - Päivi Räsänen Odotukseni olivat korkealla europarlamenttien vaali-iltana, mutta tulos ylitti nekin. Vaaliliiton voitto oli selkeä ja tunnelma puolueemme vaalivalvojaisissa aivan huikea. Päällimmäinen tunne on syvä kiitollisuus sitoutuneelle kampanjaväelle, ehdokkaillemme, tukijoille ja ennen muuta Hänelle, jolle kunnia kuuluu kaikessa – niin voitoissa kuin tappioissa. Hyvä lopputulos oli kolmen tekijän summa: onnistunut vaaliliitto, innostava kampanja ja loistava kärkiehdokkaamme. Suomi saa Sari Essayahista osaavan, tehokkaan ja sisukkaan edustajan Euroopan parlamenttiin. Paikka on puolueellemme tärkeä, saamme päätöksentekoon uuden, tiiviin kansainvälisen ulottuvuuden. Europarlamentin vaikutusvallan kasvaessa pystymme entistä paremmin vaikuttamaan lainsäädännön valmisteluun – samoja direktiivejä käsitellään sekä Suomen eduskunnassa että Euroopan parlamentissa. Pääsemme myös paremmin verkostoitumaan sen poliittisen eurooppalaisen rintaman kanssa, joka taistelee kristillisten arvojen puolesta. Yhdeksän muuta ehdokastamme ansaitsevat puolueväen syvän kiitoksen. Jokainen ehdokas hoiti tehtävänsä kunnialla ja keräsi puolueelle kannatusta ja luottamusta. Suomalainen vaalitulos oli myös voitto perinteisille kristillisille arvoille. Puoluekenttää on perinteisesti jaoteltu oikeiston ja vasemmiston erottelulla, mutta uudelle sukupolvelle tämä retoriikka käy yhä vieraammaksi. Vasemmistolaisuus ei näyttäydy houkuttelevana vaihtoehtona istuvaan hallitukseen tyytymättömille. Sen sijaan poliittisen kentän jakolinjaksi on noussut yhä vahvemmin suhde arvoliberalismiin. Tämä jakaa sisältä kaikkia suuria puolueita, vaikka niiden johtajat liputtavat liberaalien arvojen puolesta. Kristillisdemokraatit ja koko vaaliliittorintamamme sai tukea kansalaisilta, jotka ovat kyllästyneitä elämää kantavien arvojen rapauttamiseen.
|
Hämeenlinnan kristillisdemokraattien järjestämä vanhustenhuoltoseminaari Voutilakeskuksessa oli täynnä painavaa asiaa. Olisin suonut, että enemmänkin päättäjiä olisi ollut mukana kuuntelemassa asiantuntijoiden alustuksia ja omaisten huolia.